Huo­ne­ka­lu­kaup­pa hyytyi asun­to­mark­ki­noi­den mukana, ra­nua­lai­nen voi­mak­kaas­ti kas­va­nut Veken Kaluste kiri silti tu­lok­sen­sa plus­sal­le

Huonekalukauppiaat takoivat koronavuosina ennätysmyyntejä, mutta sen jälkeen alan myyntikäyrät ovat pudonneet reippaasti alaspäin.

– Jos näköpiirissä ei ole muuttoa tai asunnonvaihtoa, silloin ei hankita kalusteitakaan, toteaa Suomen huonekalukaupan liiton toiminnanjohtaja Walter Ihander.
– Jos näköpiirissä ei ole muuttoa tai asunnonvaihtoa, silloin ei hankita kalusteitakaan, toteaa Suomen huonekalukaupan liiton toiminnanjohtaja Walter Ihander.
Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Huonekalukauppa on käynyt viimeiset pari vuotta verkkaisesti. Sen myötä Indoor Group keskittää Asko- ja Sotka-myymälänsä entistä selkeämmin saman katon alle ja vähentää samalla väkeä. Isku Koti hakeutui tammikuussa yrityssaneeraukseen ja markkinajohtaja Ikea on haudannut Helsingin Lauttasaaren myymäläsuunnitelmansa.

Myös monet pienemmät kalustekaupat eri puolilla Suomea ovat laittaneet lappuja luukuille, kun myynti on hiipunut, yrittäjä eläköitynyt eikä toiminnalle ole löytynyt enää jatkajaa.

Suomen huonekalukaupan liiton toiminnanjohtaja Walter Ihanderin mukaan alamäen taustalla on kohmeessa oleva asuntokauppa ja kuluttajien heikko luottamus omaan talouteensa.

– Jos näköpiirissä ei ole muuttoa tai asunnonvaihtoa, silloin ei hankita kalusteitakaan. Toimistokalusteiden kauppaa puolestaan jarruttaa yritysten vähentyvä henkilöstö- ja tilantarve. Etätyökalusteet on hankittu jo koronan alussa, Ihander toteaa.

Kauppiaskanta harvenee edelleen

Kaupan liitto on ennustanut vähittäiskaupan myynnin kääntyvän tänä vuonna noin puolen prosentin kasvuun. Vuoden 2026 kasvuennuste on noin 1–1,5 prosenttia.

Päivittäistavarakaupassa pieni käänne parempaan on jo nähty, mutta erikoiskaupassa veto on edelleen vaisua. Ihanderin mukaan suunta on sama myös huonekalukaupassa. Esimerkiksi tammi-marraskuussa 2024 myynti supistui liki seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavasta.

Parhaiten pärjäävät ne, jotka satsaavat kivijalan lisäksi verkkonäkyvyyteen. Kuvituskuva Ikean myymälästä.
Parhaiten pärjäävät ne, jotka satsaavat kivijalan lisäksi verkkonäkyvyyteen. Kuvituskuva Ikean myymälästä.
Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

– Koronavuosina taottiin ennätyslukuja, mutta sen jälkeen on tultu parikymmentä prosenttia alaspäin. Viime tammi-marraskuussa myynti supistui liki seitsemän prosenttia ja tällä hetkellä myynnissä ollaan vuoden 2016 tasolla. Kauppiaiden kiinteät kulut ovat kuitenkin nyt aivan toisella tasolla, eivätkä tulevat palkankorotukset tätä tilannetta paranna, Ihander sanoo.

Vuodesta 1997 lähtien alalla työskennelleen Ihanderin mukaan isot ketjut karsivat edelleen myymäläverkostoaan ja kauppiaskanta harvenee maakunnissa entisestään.

– Parhaiten pärjäävät ne, jotka satsaavat kivijalan lisäksi verkkonäkyvyyteen. Tuotteet valitaan etukäteen verkosta ja ostetaan sitten lähimmästä myymälästä. Myös kalustevalmistajat alkavat myydä tuotteita suoraan kuluttajille verkkokauppojensa kautta, hän ennustaa.

Verkko vetää myös myymälään

Alan suurimpia toimijoita ovat Ikea, Indoor Group, JYSK, Masku, Isku Koti, Vepsäläinen sekä samaan joukkoon kirinyt ranualainen Veken Kaluste.

Veken Kaluste teki viime vuonna liikevaihtoa runsaat 43 miljoonaa euroa, sai tuloksensa plussalle ja kasvatti toimitusjohtaja Markus Ranuan mukaan myös markkinaosuuttaan.

– Vuodet 2022–2023 olivat meillekin vaikeita, mutta viime vuosi oli jo selvästi parempi. Liikevaihto kasvoi 30 prosenttia, hän toteaa.

Ranualta lähtenyt Veken Kaluste on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Arkistokuvassa Veijo, Markus, Miikka ja Matias Ranua vuonna 2021.
Ranualta lähtenyt Veken Kaluste on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Arkistokuvassa Veijo, Markus, Miikka ja Matias Ranua vuonna 2021.
Kuva: Anssi Jokiranta

Ranualla 1990-luvun puolivälissä perustettu pieni paikallinen huonekaluliike on sukupolvenvaihdoksen myötä kasvanut valtakunnalliseksi sisustusketjuksi.  Vuonna 2022 perheyhtiön taustalle tulivat pääomasijoittajat Sentica Partners ja Snowball Growth Partners.

Markus Ranuan mukaan kalustekaupassa on panostettava sähköisten kanavien lisäksi monipuoliseen valikoimaan ja laajaan hintakategoriaan. Niiden myötä kasvavat myös myyntivolyymit.

– Tämä on pienemmän paikkakunnan kauppiaalle kallis ja vaikeasti ratkaistava yhtälö.

Karkkilassa kalusteostoksia kolmannessa polvessa

Karkkilassa toimivan Esa Kalusteen historia alkaa jo 1960-luvun loppupuolelta.

Pian 80-vuotiaan yrittäjä Esa Siivosen mukaan suhdanneherkällä alalla on nähty ylä- ja alamäkiä ennenkin, eikä nykyinen notkahdus niistä kuulemma poikkea.

– Pienikin toimija pärjää, mutta se vaatii sitkeyttä ja pitkiä päiviä. Kertaalleen ovesta tullut asiakas pitää saada tulemaan toistekin, Siivonen sanoo.

Asiakkaat tulevat Karkkilaan huonekaluostoksille noin 50–60 kilometrin säteeltä Lohjalta, Vihdistä ja pääkaupunkiseudulta, osa heistä jo kolmannessa polvessa.

– Pelkästään kotipaikkakunnan varassa tässä ei pärjää, Siivonen tunnustaa.

Esan Kalusteessa ei ole panostettu näyttäviin verkkosivuihin tai alan vitsauksena oleviin jatkuviin alennusmyynteihin.

– Hinta voi olla edullinen, mutta tavaraa pitää olla ja sen oltava laadukasta, Siivonen painottaa.

Hän laskee, että viime vuonna leikistä luopui kymmenkunta paikallista kalustekauppiasta eri puolilla Suomea. Ovet sulkeutuvat aikanaan myös Karkkilassa, sillä jatkajaa ei ole.

– Tämä on minulle elämäntapa. Alun perin piti lopettaa, kun täytin 70 vuotta.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä