Johanna Puukka Huoli mielenterveydestä on yleistä suomalaisten arjessa. Kolme viidestä tuoreeseen kyselytutkimukseen osallistuneista on vuoden aikana kohdannut joko omassa elämässään tai lähipiirissään mielenterveyteen liittyviä ongelmia.
- Mielenterveysasiat ovat hyvin arkipäiväisiä - esimerkiksi masennukseen sairastuu elämänsä aikana vähintään joka kymmenes suomalainen. Tuore gallup osoittaa, että mielenterveyteen liittyvät haasteet koskettavat suomalaisia hyvin laajasti joko omakohtaisesti tai läheisen kautta, sanoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Tavallisimmin ongelmia ovat kohdanneet alle 25-vuotiaat ja vähiten yli 60-vuotiaat vastaajat.
Omassa elämässä tai lähipiirissä havaitut mielenterveyden ongelmat liittyvät uupumukseen sekä masennukseen tai ahdistusoireisiin. Opiskelijoista (62 %) ja ylemmistä toimihenkilöistä (52 %) enemmistö on kohdannut lähipiirissään uupumusta. Masennukseen tai ahdistusoireisiin taas ovat törmänneet erityisesti opiskelijat (57 %) ja työttömät (53 %).
Opiskelu, työttömyys ja taloudelliset huolet painavat raskaasti. Erityisen paljon kuormitusta kertovat elämässään kokevansa opiskelijat ja heikosti toimeentulevat, vähiten taas eläkeikäiset.
- Kuormittuneisuus ei liity vain tekemisen määrään tai työn paljouteen, vaan hyvin usein myös tulevaisuuden epävarmuuteen, joka koskettaa monia suomalaisia tällä hetkellä. On tärkeää löytää keinoja käsitellä kuormitusta ja epävarmasta tilanteesta herääviä tunteita, jotta toivo tulevaisuuden suhteen säilyisi, Aalto-Matturi sanoo.
Asenne muuttuu mutta hitaasti
Suhtautuminen mielenterveysasioihin on tutkimuksen mukaan kuitenkin muuttumassa.
Lähes puolet kaikista vastaajista ja enemmistö 50 vuotta täyttäneistä kokee, että mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin kysymykset nähdään nykyään myönteisemmässä valossa kuin vielä joitain vuosia aikaisemmin.
Matka on kuitenkin vielä pitkä. Enemmistön mielestä mielenterveysasioista on edelleen vaikeampi puhua kuin fyysiseen terveyteen liittyvistä asioista. Kolme viidestä toteaa, että mielenterveyteen liittyviä asioita on vähemmän luontevaa ottaa puheeksi. Myös avun hakeminen niihin on vaikeampaa kuin fyysiseen terveyteen liittyviin vaivoihin. Taustalla on esimerkiksi tiedon puutteeseen ja osaamiseen liittyviä ongelmia.
Mielenterveysongelmiin liittyvä leima ei ole kokonaan kadonnut: lähes joka viides pelkäisi muiden suhtautumista ja moni kokisi kokisi mielenterveydestä puhumisen tai avun hakemisen suorastaan häpeälliseksi.
Suomen Mielenterveysseura halusi selvittää suomalaisten kuormittuneisuutta ja kokemuksia mielenterveyteen liittyvistä asioista 120-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi.
Kantar TNS Oy toteutti kyselyyn joulukuun alussa ja siihen vastasi yhteensä 2 042 henkilöä. Tulokset ovat edustavia 15–79-vuotiaassa väestössä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vastausten virhemarginaali on ± 2.