Jalkapallo: "Oli hienoa huo­ma­ta, että seu­ral­la on kova luotto osaa­mi­see­ni", ku­vai­lee ro­va­nie­me­läis­jal­ka­pal­loi­li­ja Vilma Koi­vis­to siir­toaan yhteen Ruotsin huip­pu­jouk­kueis­ta

Pääkirjoitus: Venäjä jatkaa hyb­ri­di­ope­raa­tio­taan Suomen rajalla niin kauan kun se katsoo hyö­ty­vän­sä siitä

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Kolumni
Tilaajille

Hun­tee­rin­ki: Il­ma­nai­kus­ta kä­lä­tys­tä

Olekko sattunu koskhaan olheen semmosessa tilantheessa, että useampiki ihminen istua könöttää samassa huohneessa ja kukhaan ei poka porise yhthään mithään. Hiljasinna siinä kökötelhään ja istuskelhaan.

Osa vahtaa tyijhää seinää, että kerrala päisevä maalari on ollu sutimassa. Toiset syynäävä muka tähelisesti laattialistoja, että hyvin son vain  tuohonki jatkokappale saumattu, jo vain.

Elikkä sitte  vahtaava jalkhoinsa,  että katto vain, rohki huonossa kunnossa ovvat kengät. Tuostaki se niinko pikusen irvistää ja plankista ole hajjuakhaan ja muutenki  huonossa kunnossa ovvat, ronttoset.



Sehän son tieten selvää, että jos on sattunu sairastuhmaan eli pahon tärväähmään ittensä eli  eppäilee jotaki pikkusen vaaralisempaa tautia ko romuska eli sölän venhäytys ja sitte traakautuu sairaahlaan, silloin sitei paljon kehtaa porista.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita