Äkilliset kiertohuimauskohtaukset, toispuoleinen kuulonalenema sekä tinnitus tai paineen tuntu korvassa voivat olla merkkejä Ménièren taudista ja ovat sen pääoireet.
Ménièren tauti on Suomessa huonosti tunnettu sairaus siitäkin huolimatta, että sitä sairastaa laskentatavasta riippuen vähintään 40–50 ihmistä 100 000:tta kohden. Korvalääkärinä Toivon Kuulossa aloittava korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jouko Kotimäki näkee tässä olevan osansa sillä, että taudin diagnosoiminen on haastavaa.
”Ménièren tauti ei ole välttämättä heti diagnosoitavissa, sillä pääoireet ovat tyypillisiä monille muillekin sairauksille ja saattavat esiintyä vuosikausia yksin. Kaikki kolme esiintyvät yhtä aikaa vain noin joka kolmannella tai neljännellä potilaalla”, Kotimäki selittää.
Kotimäen mukaan Ménièren taudille on kuitenkin tunnusomaista kuulonaleneman toispuoleisuus ja jaksottaisuus: Tauti puhkeaa aina ensin vain yhdessä korvassa, joskin saattaa puhjeta myöhemmin myös toisessa. Sairauden alkuvaiheessa sairaan korvan kuulo vuoroin alentuu ja palautuu entiselleen.
”Pitkän ajan ennuste kuitenkin on, että sairaan korvan kuulo heikkenee usein sille tasolle, että tarvitaan kuulokojetta.”
Kotimäki on urallaan perehtynyt syvällisesti Ménièren tautiin. Hän on kirjoittanut väitöskirjansa Ménièren taudista ja on lisäksi esitelmöinyt ja kirjoittanut aiheesta sekä hoitanut tautia sairastavia vuosien ajan.
Ménièren tautiin vihkiytyneet ammattilaiset ovat Suomessa harvassa, ja Kotimäki kertookin uransa aikana hoitaneensa potilaita Suomen joka suunnalta.
Kokemus ja perehtyneisyys ovat avainasemassa vaikeasti diagnosoitavan taudin määrittelyssä muiden tutkimusten ohella.
”Taustahaastattelu on olennainen, ja lääkärin pitää osata kysyä oikeat kysymykset. Jos esimerkiksi potilas kertoo huimauskohtauksista, joissa maailma tuntuu pyörivän, tai paineentunteesta, joka on kuin ’tulppa korvassa’, voi se viedä Ménièren taudin jäljille.”
Taudin kanssa voi elää hyvää elämää
Ménièren tauti puhkeaa tyypillisesti 40–60 vuoden iässä, ja sen oireet juontuvat sisäkorvan nesteturvotuksesta.
Syytä sille, miksi sisäkorvan nesteturvotus alkaa kehittyä, ei täysin tunneta. Tämänhetkinen tiedeyhteisön käsitys on, että taudin puhkeaminen on monen tekijän summa, jossa perinnöllisyydellä, sairastetuilla virustulehduksilla sekä elämäntavoilla on osansa.
Stressin on todettu olevan monissa tapauksissa taudin ja kohtausten laukaiseva tekijä. Ménièren taudin hoito on oireenmukaista, eikä pysyvää parantavaa hoitoa tautiin ole. Elämäntapavalinoilla ja stressinhallinnalla on keskeinen rooli oireiden hallintaan ottamisessa.
”Säännöllinen unirytmi, stressin vähentäminen ja vähäsuolainen ruokavalio ovat ensisijainen hoitokeino, ja ne riittävätkin monelle niin, ettei lääkehoitoja tarvita”, Kotimäki valaisee.
Hoidossa Kotimäki korostaa potilaan ja lääkärin välisen suhteen merkitystä.
”Kun potilas tietää, että hänen hoitavalla lääkärillään on laaja asiantuntemus Ménièren taudin hoidosta, hän voi luottaa siihen, että taudista huolimatta voi elää laadukasta ja hyvää elämää.”
Rajut ensioireet yleensä tasaantuvat ajan oloon taudin luonnollisen kulun, hoidon ja elämäntapamuutosten myötä, mutta kuulonalenema jää pysyväksi. Alkuvaiheen kuulovaihtelun tasaannuttua kuulonalenemaa ja tinnituksen häiritsevyyttä korjataan kuulokojeella.
”Kuulon kuntouttaminen on tärkeä osa hoitoa muun muassa tasapainon kannalta. Kuulemisen merkitys sosiaaliselle ja hyvälle elämälle on myös huomattava”, Kotimäki korostaa.
Varaa aika korvalääkärille
Korvalääkärin vastaanotolle voi nyt varata aikoja Oulun Toivon Kuuloon. Liikkeen laajennuksen myötä tilat soveltuvat nyt erinomaisesti myös korvalääkärin vastaanottotoimintaan.
Kotimäki keskittyy erityisesti Ménièren taudin ja tinnituksen hoitoon, mutta tekee laajemminkin korvalääkärin vastaanottoa. Hän hoitaa esimerkiksi hyvälaatuisesta asentohuimauksesta kärsiviä.
”On paljon kuuloon vaikuttavia sairauksia, jotka pystyn korvalääkärinä tunnistamaan ja hoitamaan. Tuon näin oman lisäni osaavaan joukkoomme, kun voin hoitaa kuuloon vaikuttavat syyt ennen kuin edetään kuulokojeen sovitukseen.”
Jouko Kotimäen vastaanotolle pääsee jo lokakuussa – varaa aikasi 16.10., 31.10. tai 14.11. Ajan voit varata Vellon kautta osoitteessa https://vello.fi/toivonkuulooy/oulu tai soittamalla Oulun Toivon Kuuloon, puh. 0400 212 883.