Pian Tukholman perjantaisen kuorma-autoiskun jälkeen sosiaalinen media täyttyi huhuista, joiden mukaan eri puolilla kaupunkia olisi myös ammuskeltu.
Vaikka viranomaiset kumosivat osa huhuista tuoreeltaan, ei vahvistamattoman ja virheellisen tiedon elinkaari pääty tähän, vaan se jatkaa usein elämäänsä sosiaalisessa mediassa vielä hyvän aikaa kumoamisensa jälkeen.
Helsingin yliopiston viestinnän tutkijan Salli Hakala mukaan vastaava tilanne voisi kehittyä, kun tapahtumapaikalla oleva kuulee pamahduksen ja tulkitsee sen ampumiseksi.
Todellisuudessa ääni on lähtenyt vaikkapa siitä, kun poliisi paiskaa auton oven kiinni.
- Näinhän ne huhut lähtevät liikkeelle. Vastaavissa iskuissa on totuttu siihen, että väkijoukkoon ruvetaan ampumaan. Kun mielikuva on valmiina, niin helposti kuulee sitä mitä luulee.
Pariisin ja Brysselin terrori-iskuissa viranomaiset ja media ovat alkaneet selkeästi ohjeistamaan, ettei viestejä, kuvia tai vahvistamattomia tietoja tulisi levittää vastaavien iskujen aikaan.
- Kun ei tiedetä varmuudella, niin ihmisten toivoisi malttavan olla levittämättä vahvistamattomia tietoja ja nostattamatta tapahtumaa isommaksi, kuin mitä sen välttämättä tarvitsisi olla.
Hakalan mukaan nykyiseen median maailmaan kuuluu kuitenkin vahvasti kokemus osallisuudesta.
- Me haluamme olla mukana tapahtumissa. Media-yhteiskunnassa jokaisesta voi tulla toimittaja jakamalla ääntä, kuvaa ja saamiaan tietoja tapahtumapaikalta.
Nopeus on Hakalan mukaan näissä tilanteissa tiedon ensisijainen kriteeri.
- Terrori-iskuun liittyy vahvoja tunteita, tapahtumaan ikään kuin tempaudutaan mukaan, Hakala sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Teemu Tammikon mukaan ihmisillä on kriisitilanteessa valtava tiedonjano tilanteesta, oli kyse sitten onnettomuudesta tai terrori-iskusta.
Kun tarpeeksi tietoa ei vielä ole tarjolla, lähtevät huhut hänen mukaansa helposti kiertämään.
Tieto, joka aikaisemmin levisi suusta suuhun, leviää nyt sosiaalisen median kautta, Tammikko sanoo.
- Ihmiset haluavat tietää, mitä tapahtuu ja mistä se johtuu. Viranomaisten kannalta tilanne on hankala, sillä luotettavaa tietoa pitäisi saada mahdollisimman nopeasti julkisuuteen, mutta paljon ei ole tarjota.
Tammikon vinkki tavalliselle kansalaiselle on pitää kriisin aikana pää kylmänä, ja olla luottamatta kaikkiin sosiaalisessa mediassa liikkuviin huhuihin.
- Viranomaiset toisaalta myös tarvitsevat kansalaistietoa paikan päältä, mutta sitä voi helposti tulla liikaakin. Voi tulla jopa varsinainen vyöry vinkkejä, joiden seasta sitä oikeaa ja merkittävää tietoa voi olla vaikea löytää.
Hakalan mukaan tapahtumille ei kannattaisi kuitenkaan mediassakaan antaa liikaa huomiota.
- Yksi keino olisi ainakin vähentää uutisoinnissa juuri sitä pelon kuvastoa, jota terroristit pyrkivät iskuillaan levittämään.
