Sairastuvan tyhjeneminen on tuonut kaivattua uskoa Suomen naisten jalkapallomaajoukkueeseen, kun odotettu huippukoitos eli EM-lopputurnaus koittaa. Helmarit avaa Sveitsissä pelattavan turnauksen keskiviikkoiltana Thunissa, Islannin asettuessa vastaan koko turnauksen ensimmäisessä ottelussa.
Loukkaantumisistaan ovat toipuneet niin pitkäaikaispotilas Jutta Rantala, helmikuussa polvivamman kokenut Natalia Kuikka kuin myös Emma Koivisto. Kaikki ovat joukkueelle hyvin tärkeitä pelaajia.
– Tällä hetkellä näyttää tosi hyvältä. Kaksikymmentä tervettä kenttäpelaajaa, kolme tervettä maalivahtia. Kivi tippuu sydämeltä, pitkään loukkaantumishuolien kanssa paininut päävalmentaja Marko Saloranta huokaisi päivää ennen EM-avausta.
Suomi tarvitsee kaiken voimansa, vaikka alkulohkoa pidetäänkin varsin ympäripyöreänä. Ylintä naisjalkapallon eliittiä ei löydy nelikosta, jonka täydentävät turnausjärjestäjä Sveitsi sekä Norja. Mutta mikäli jonkinlaista ennakkojärjestystä haluaa, sellaista tarjoaa esimerkiksi tilastopalvelu Opta: sen "supertietokone" laskee jatkomahdollisuudet eli lohkon kahden kärkeen pääsyn Norjalle 64 prosenttiin, Islannille 54 prosenttiin ja Sveitsille 46 prosenttiin. Suomi? 37 prosenttia.
– Kova lohko, jossa kaikki pelit voivat päättyä ihan miten vain. Uskon, että meillä on todella hyvä mahdollisuus edetä jatkoon. Olemme ehkä altavastaajia, mutta meillä on mahdollisuudet, Helmarien puolustuksen ykköstähti Kuikka uskoo.
Voitto merkitsisi paljon
Salorannalle keskiviikon ottelu on pitkän uran ensimmäinen päävalmentajana aikuisten arvokisoissa. Startiksi kelpaisi tietysti mikäs muu kuin voitto, jonka myötä näkymät sunnuntain Norja-peliin ja lohkon ensi viikon torstaina päättävään Sveitsi-kohtaamiseen kirkastuisivat komeasti.
– Kolme pistettä tästä ensimmäisestä ottelusta olisivat todella tärkeät. Odotan, ettei tässä lohkossa kukaan ota täyttä yhdeksää pistettä, joten kolme pistettä heti alkuun olisi fantastinen startti ja iso askel kohti seuraavia pelejä, Saloranta painotti.
Miten moinen sitten onnistuisi? Joukkueelta, jolla on vain yksi voitto seitsemästä viime pelistä vähänkin "korkeamman" tason maita vastaan? Maalta, jonka viimeisin lopputurnausvoitto on kesältä 2009?
Hakusessa turhankin pitkään olleen hyökkäyksen on toimittava, ja ehkä Rantalasta on apua – pelikuntoon ja etenkin -vireeseen liittyvistä kysymysmerkeistä huolimatta.
– Jutta on tehokas viimeistelemään, maalintekouhka jatkuvasti. Hän on tosi monikäyttöinen pelaaja, ja olen äärettömän onnellinen, että hän on tullut takaisin, Saloranta kuvaili valottamatta sen tarkemmin Rantalan mahdollista roolia Islanti-kohtaamisessa.
Ja jos hyökkäys sakkaa, ainahan voi luottaa 64 maaottelumaalin ennätysnaiseen Linda Sällströmiin.
– Jos nopeita vastaiskuja halutaan käyttää, se on yksi vahvuuksistani ja pystyn auttamaan joukkuetta. Mutta on meillä muitakin pelaajia, jotka pystyvät omilla vahvuuksillaan tuomaan jotain siihen hyökkäyspeliin, Sällström mietti mahdollista avauspaikkaansa.
– Nuo vastaiskut tulevat olemaan tärkeitä, mutta niin tulevat olemaan kaikki hyökkäykset – koska niitä ei välttämättä tule niin paljon. Laatu maalintekotilanteissa on todella tärkeää, niitä paikkoja ei miljoonia tule olemaan, kokenut kärki tiivisti vielä sen olennaisen.
