Heikki Vää­nä­nen teki suo­ma­lais­ta il­mai­lu­his­to­riaa

Keminmaalainen sai tuhat lentotuntia ja laskuvarjohyppyä täyteen samana päivänä. Mies on tehnyt pitkän 21 vuoden uran siviili-ilmailun parissa.

Keminmaalainen Heikki Väänänen teki lauantaina 5. elokuuta suomalaista ilmailuhistoriaa. Mies sai samana päivänä täyteen tuhat lentotuntia ja tuhat laskuvarjohyppyä.

Kumpikaan saavutus ei sinällään ole harvinainen. Mutta se on, että ne täyttyvät samana päivänä.

–Tietääkseni Suomessa kukaan ei ole koskaan tehnyt samaa. Ulkomaillakin heitä on vain yhden käden sormilla laskettava määrä, Väänänen otaksuu.

Idea syntyi viime vuonna, kun Väänänen plaraili hyppy- ja lentopäiväkirjojaan todeten tuplatonnin saavuttamisen mahdolliseksi. Lisämaustetta ajatukselle antoi saavutuksen toteuttaminen Suomen 100 -juhlavuotena.

Saavutus vaati niin lento- kuin hyppytahdinkin lisäämistä. Ennen tämän kauden alkua Väänäsellä oli koossa 962 hyppyä.

–Vuoden ensimmäisen hypyn tein 22. huhtikuuta. Sitä ennen koossa oli 962 hyppyä. Lentotunteja tälle kaudelle tuli 62 tuntia 20 minuuttia ennen tuhannen tunnin täyttymistä. Eli paljon aikaa on tullut ilmassa vietettyä. Paukutin hyppyjä keväällä oikein urakalla, koska hyppääminen on lentämistä keliriippuvaisempaa, Väänänen kertoo.

Normaalitahti on noin sata lentotuntia ja 40 hyppyä vuodessa. Nyt tuo hyppymäärä toteutui vajaassa neljässä kuukaudessa.

Tuplan ensimmäinen osa, tuhat lentotuntia täyttyi ensin. Tuhannes hyppy kuitattiin päiväkirjaan vain tuntia myöhemmin.

Jännitystä elokuisena lauantaina oli riittämiin. Keliolosuhteiden vuoksi tuhannes hyppy piti toteuttaa helikopterista, josta Väänänen oli hypännyt aiemmin vain puolenkymmentä kertaa.

Heikki Väänäsen tuhannes hyppy on maahantuloa vaille valmis.
Heikki Väänäsen tuhannes hyppy on maahantuloa vaille valmis.
Kuva: Merja Björkbacka

Elämänsä ensimmäisen hypyn Väänänen teki 24. elokuuta vuonna 1996 osallistuttuaan vaimonsa kanssa Kemin Laskuvarjokerhon alkeiskurssille.

–Jännitti ja pelotti, suuta kuivasi. Olin ihan varma, että tämä oli sitten tässä, Väänänen muistelee tuntemuksiaan ennen ensimmäistä loikkaansa hyppykoneesta.

Harrastus kuitenkin vei mennessään. Avovaimo Eija jätti harrastuksen 151 hypyn jälkeen. Ensimmäinen yksinlentonsa Väänänen suoritti Piper 28 -koneella kymmenen vuotta ensimmäisen hypyn jälkeen.

Varsin aktiivisella ilmailu-urallaan Väänänen on toiminut myös hyppy- ja tandemhyppymestarina Kemissä sekä kouluttanut uusia hyppymestareita.

–Se, että olen saanut kouluttaa hyppymestareita Räyskälässä, on ollut etuoikeus. Kurssinjohtajana olin 5-6 kurssilla.

Hyppymestarikoulutus antaa kelpoisuuden turvallisuus-, näytöshyppy- ja koulutuspäällikön tehtäviin, joita Väänänen on hoitanut Kemin Laskuvarjokerhossa. Tandemhyppymestariksi Väänänen kouluttautui vuonna 2001. Tandemhyppyjä on takana 164.

–Esimerkiksi polttariporukat tekevät paljon tandemhyppyjä. Niitä myös annetaan lahjaksi. Olen hypännyt myös kahden tangokuningattaren kanssa, vuonna 2004 Saija Tuupasen ja 2006 Saija Varjuksen kanssa.

Kun intohimo lentämiseen syttyi, hyppypilotiksi vaadittavat sata lentotuntia kertyivät nopeasti, aikaa kului vain kaksi kuukautta ja viikko päälle.

Suurin osa miehen lentotunneista on kulunut Kemin Laskuvarjokerhon koneen ohjaimissa, loput Paroniksi nimetyllä punaisella Avid Flyer MK IV -ultrakevyellä koneella, Jonka Väänänen osti seitsemän vuotta sitten.

Väänänen on lentänyt 839 hyppylentoa ja hänen kyydistään on hypännyt 3 327 hyppääjää. Laskeutumisia lentokoneella on kertynyt 2 728.

Omista hypyistään valtaosan Väänänen on tehnyt normaalista hyppykoneesta, helikopterihyppyjä on koossa nyt kuusi, tuhannes hyppy mukaan lukien.

Kun hyppykärpänen puraisee, laskuvarjohyppäämisen saloihin perehdytään alkeiskurssilla. Vähintään kuusi ensimmäistä hyppyä tehdään tuhannesta metristä ns. pakkolaukaisuna.

–Kaikki tehdään niin turvallisesti kuin mahdollista. Pakkolaukaisuhypyssä varjo on auki 5-6 sekunnissa koneesta lähdön jälkeen, Väänänen kertoo.

Kun alkuvaiheen saa suoritettua, pääsee tekemään itseaukaisuhyppyjä, joita ilmailukielessä kutsutaan "itsareiksi".

–Harvassa lajissa onnitellaan itsarista, Väänänen nauraa, mutta painottaa, että vaatii kymmeniä hyppyjä, ennen kuin oppii täysin luottamaan itseensä ja varusteisiinsa.

–Hyppäämisen viehätys piilee osaltaan siinä, että jokainen hyppy on erilainen, Väänänen lisää.

Kuka?

Heikki Väänänen

58-vuotias, syntynyt 1.1.1959 Rovaniemellä

Työskenteli puolustusvoimien palveluksessa opistoupseerina Sodankylässä, Kemissä ja Tervolassa.

Jäi eläkkeelle 1.1.2008 49-vuotiaana.

Toimii OP-Vakuutusasiamiehenä.

Asuu Keminmaassa.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä