Hattu päässä ja mielet maassa: Lapin kul­lan­kai­va­jil­la on edes­sään Lem­men­joen vii­mei­nen kul­ta­ke­sä

Karkotus kultalöytöjen jälkeen perustetusta kansallispuistosta himmentää juhlavuotta. Myös lapiokaivajilla jää monttu muistoihin.

Taukojakin täytyy huoltoreissulla pitää ja jäähdytellä. Tässä keväthuollon kuskeja Jäkäläpäällä.
Taukojakin täytyy huoltoreissulla pitää ja jäähdytellä. Tässä keväthuollon kuskeja Jäkäläpäällä.

Tunnelma Lemmenjoen kullankaivajien Äivihjärven huoltolanssilla Inarissa on tänä keväänä alakuloinen. Kullankaivajain liiton (LKL) sihteeri Kai J. Rantanen sanoo, että perinteisen vuosikokouksen aikoihin takavuosien innostuneesta ja tarmokkaasta tunnelmasta ei ole jäljellä juuri muuta kuin hyviä muistoja ja hauskoja kaskuja.

– Syynä alakuloon on luonnollisesti Lemmenjoen ammattikullankaivajien kaivospiirien edessä oleva alasajo.

Edessä on viimeinen täysi kaivukausi, sillä kaivoslain muutos pakottaa lakkauttamaan kaivospiirit heinäkuun alkuun 2020 mennessä. Rantasen mukaan tämä koskee sekä kone- että lapiokaivajia, vaikka asiasta on annettu julkisuudessa ymmärtää toisin.

Edelliskesän yhdyskuntajätteet ja romut tulevat paluukuormassa pois kultamailta. Tässä ajellaan legendaarisen Kaapin-Jounin kentällä Lemmenjoella.
Edelliskesän yhdyskuntajätteet ja romut tulevat paluukuormassa pois kultamailta. Tässä ajellaan legendaarisen Kaapin-Jounin kentällä Lemmenjoella.

Monelta kaivajalta menee elinkeino

Huuhdontakultaan liittyviä kaivospiirejä loppuu jopa Laanilan ja Kakslauttasen välillä Hangasojalla sekä Lauttaojalla Tankavaarassa asti. Kaivospiiri on ollut pysyvä ja jatkuvuus varmaa. Jatkossa voi hakea määräaikaista huuhdontalupaa enintään seitsemän hehtaarin alalle vähäisemmin oikeuksin.

Rantanen arvelee, että Lemmenjoella toiminta hiipuu ja lapiot ruostuvat. Samalla vaarantuu hyvän alun saanut eettisesti ja ekologisesti tuotetun sertifioidun Lapin huuhdontakullan tuotantoketju, kun Euroopan tuottavimman huuhdontakulta-alueen ammattimainen kullankaivuperinne katoaa.

– Useat ihmiset menettävät elinkeinonsa.

Korujen halutaan erityisesti Manner-Euroopassa olevan eettisesti ja ekologisesti tuotettuja ja niiden materiaalin mahdollisimman ympäristöystävällistä. Rantasen mukaan alkutuottajaan saakka jäljitettävä vastuullisesti tuotettu Lapin huuhdontakulta on herättänyt kultaseppien kiinnostuksen.

Kaikesta huolimatta superjuhlavuosi

Lapin kullankaivajilla on murheista huolimatta edessä oikea superjuhlavuosi. Yhdistys täyttää 70 vuotta ja Lapin kultaryntäyksestä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Kullankaivajien liitto perustettiin 18. syyskuuta 1949 Morgamojalla kokouksessa, jossa kuulu kultamiesten kokki Petronella tarjoili kahvia ja marjapiirakkaa. Liiton juhlat järjestetään syyskuussa Inarissa.

Elokuussa maailman parhaat huuhtojat kokoontuvat Tankavaaraan, jossa liitto ja Tankavaaran Kultakylä järjestävät MM-kisat. Tapahtuma alkoi LKL:n järjestämänä 1977 varojen keräämiseksi Kultamuseon ja kullankaivajaveteraanien Kultakodin rahoittamiseksi.

– Nyt kilpailu palaa kotiin koko maailma mukanaan samalla, kun Lapin kultaryntäyksestä tulee kuluneeksi tasan 150 vuotta.

Rantanen laskee, että Inarin kotipaikakseen merkinnyt aatteellinen edunvalvontajärjestö on jäsenmäärältään pohjoisimman Lapin suurimpia yhdistyksiä. Jäseniä on nyt yli 4 000. Liiton vuosikokous on perustamisesta asti eli 70 vuotta pidetty samaan aikaan maaliskuun lopussa Inarin kylällä.

– Sääntöpykälä on alusta saakka tukenut Lemmenjoen kaivupaikkojen keväthuoltoja. Kullankaivajat ovat kokoontuneet Inarin keväthangille vedättämään evästä ja kaivutarvikkeita tiettömän erämaataipaleen taakse.

Viitta uhmaa aikaa. Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihlajamäki pystytti viitan Lemmenjoen kullankaivajien perinteisen huoltoreitin varrelle Jäkäläpäälle. Siitä on jo tovi.
Viitta uhmaa aikaa. Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihlajamäki pystytti viitan Lemmenjoen kullankaivajien perinteisen huoltoreitin varrelle Jäkäläpäälle. Siitä on jo tovi.

Tilaa Lapin Kansan uutiskirje tästä.

Ilmoita asiavirheestä