Mainos

Har­ven­nus­hak­kuu ja pää­te­hak­kuu ovat met­sä­si­joit­ta­jal­le tuot­toi­sim­mat vaiheet

Metsä on sijoitus siinä missä osakkeet, rahastot tai asunnot. Metsäsijoitus realisoituu vasta hakkuiden myötä esimerkiksi uudelleen sijoitettavaksi. Vakuutuksella voi turvata metsäomaisuutensa.

LähiTapiola Lapin sijoitusasiantuntija Petra Vaara näkee metsänhoidossa ja LähiTapiolan sijoitusfilosofiassa paljon samaa; molemmissa korostuu suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. – Sijoitamme asiakkaiden varat kuten omamme, yhtä huolellisesti.
LähiTapiola Lapin sijoitusasiantuntija Petra Vaara näkee metsänhoidossa ja LähiTapiolan sijoitusfilosofiassa paljon samaa; molemmissa korostuu suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. – Sijoitamme asiakkaiden varat kuten omamme, yhtä huolellisesti.

Metsää tulisi ajatella monien vuosien sijoituksena, sillä paras tuotto saadaan vasta vuosikymmenien päästä.

Ensimmäiset omistajalleen tuottoa tuovat puukaupat on mahdollista tehdä Pohjois-Suomessa noin 30-40 vuoden päästä metsän istutuksesta, etelässä 5-10 vuotta aiemmin. Tuotto metsän ensiharvennuksessa on vielä hyvin maltillista. Hehtaarikohtainen tulos voi olla noin 250 euroa.

Vaikka ensiharvennuksen hehtaarikohtainen tulos jää yleensä melko vaatimattomaksi, on hyvä muistaa, että investoinnin hyödyt näkyvät suurempina harvennushakkuutuloina noin 15-20 vuoden kuluttua. Lisäksi ne kertaantuvat päätehakkuussa.

– Suunnitelmallisuus on edellytys metsän hyvälle kasvulle. Oikein ja huolellisesti tehty metsänhoito on pitkäjänteistä työtä, sanoo LähiTapiola Lapin sijoitusasiantuntija Petra Vaara, ja näkee sijoittamisessa ja metsänhoidossa paljon yhteisiä piirteitä; molemmissa suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys palkitaan.

Metsänhoito on tullut Vaaralle tutuksi perheen metsänomistusten myötä ja siitä on mukavia muistoja.

–  Olemme istuttaneet ja raivanneet metsää yhdessä, ja hakkuitakin on jo suunniteltu. Metsänistutukseen ovat lapsetkin osallistuneet.

Metsällä ei kuitenkaan ole Vaaralle pelkästään taloudellinen rooli, vaan luonto on tärkeä osa koko perheen elämää. Aika kuluu niin retkeillessä, marjastaessa kuin kalastaessakin.

Metsään on sijoitettava, jotta sijoitus kasvaa

Harvennushakkuu on jo huomattavasti ensihakkuuta tuottoisampaa, ja siitä saattaa jäädä omistajalleen jopa kymmenkertaisesti enemmän rahaa kuin ensihakkuusta. Isoimmat puukaupat omistaja tekee, kun puusto on noin 60-80 vuoden ikäistä. Sen jälkeen puuston kasvattaminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa.

– Useat metsänomistajat ovat kertoneet, että yläharvennus on varsin vähän käytetty tapa, vaikka sillä saavutetaan jopa yli 10% suurempi tuotto kuin alaharvennuksella, vinkkaa LähiTapiola Lapin maatila- ja metsätalousliiketoiminnan asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo.

Noin 50 000 euron puukaupasta voi metsän uudistamiskulujen ja verojen jälkeen jäädä omistajalle noin 30 000 euroa. Kun puhutaan näin merkittävistä summista, kannattaa rahat sijoittaa kasvamaan pääomaa.

-Sijoittamalla rahat, metsä tavallaan jatkaa kasvuaan, Vaara toteaa. Moni metsänomistaja hakee metsäyhtiöiden sijoitusratkaisuille vaihtoehtoja, jonka tarjoaa esimerkiksi hyvin hajautettu, sijoittajan omaa riskitasoa vastaava varainhoitosalkku.

Nyrkkisääntö on, että ensivaiheessa metsään on sijoitettava, jotta sijoitus kasvaa. Taimikonhoitotyöt on tärkeää tehdä ajallaan, jotta puut pääsevät kasvamaan järeiksi. Perkauksella ja taimikon harvennuksilla kasvaa hyvälaatuista tukkipuuta, joka on kaikista arvokkain osa puun rungosta. Viime vuosina puukaupoilla on maksettu eniten kuusitukeista.

Taimikon perkaus ja harvennus maksavat noin 250-1000 euroa hehtaarilta. Hinta voi vaihdella maaperän rehevyyden ja työhön kuluvan ajan mukaan. Myös ajoituksella on merkitystä. Jos harvennusta siirtää esimerkiksi vuodella kahdella eteenpäin, saattaa kustannus nousta jopa kymmenen prosenttia tai sen ylikin. Kuluissa voi säästää, jos itsellä on mahdollisuus osallistua joihinkin töihin.

– Taimikonhoito on oivaa hyötyliikuntaa, joten sitä voi myös hyvin tehdä itse. Viime keväänä aloitimme raivauksen vielä lumen ollessa maassa. Keväällä ilma ei ole liian kuuma eivätkä sääsketkään vielä haittaa, Vaara muistelee.

Vakuutus paikkaa menetettyä tuloa

Metsä kannattaa vakuuttaa esimerkiksi palojen, lumituhojen, myrskyjen tai tuholaisten varalta, jolloin vakuutus paikkaa vahingossa menetettyä tuloa.

Jos esimerkiksi puita kaatuu myrskyssä niin paljon, että metsätuholaki velvoittaa korjaamaan ne pois, voi omistaja tehdä myrskytuhopuillakin puukauppaa. Kaatuneiden puiden arvo ei tosin vastaa priimakuntoista puuta.

– Metsänomistajat pitävät tärkeänä, että jos puusto hakataan vahingon myötä liian aikaisin, vahingoista korvataan odotusarvo. Jos metsäomistajalla on vakuutus, korvataan erotus tietyin ehdoin vakuutuksesta. Myrskytuhokohteen uudelleen metsittämiseen on myös varattava rahaa, Reino Keskitalo neuvoo.

Sijoita metsäkaupasta saadut tulot, niin metsäsi jatkaa kasvuaan myös päätehakkuun jälkeen!

Teimme esimerkkilaskelman: Jos metsänomistaja on tehnyt 2,5 hehtaarin päätehakkuun, josta on kertynyt yhteensä noin 700 m³ tukki- ja kuitupuuta, kaupan arvoksi muodostuu 30 000 €. Verojen, uudistuskustannusten ja muiden kulujen jälkeen sijoitettavaa varallisuutta jää 17 400 €. Kymmenessä vuodessa ja 6 %:n tuotto-odotuksella varallisuus olisi kasvanut 31 160 euroon.

Laske säästölaskurillamme paljonko metsätulosi voisivat kasvaa: lahitapiola.fi/metsa 


Palveluntarjoajat

Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan FIM Varainhoito Oy:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. Metsävakuutus: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiolan alueyhtiöt. Tarkemmat tiedot avaintietoesitteessä ja muissa rahastomateriaaleissa. Sijoittamiseen liittyy aina riski arvonkehityksestä.