Hallitus antoi joulukuussa esityksen yhteistoimintalain muuttamisesta. Työnantajien ja -tekijöiden yhteistoiminnassa ei ole kyse vain työelämästä, vaan siitä, kuinka demokraattinen yhteiskuntamme on.
Hallituksen esityksen mukaan lain yleinen soveltamisraja nostettaisiin 20:sta vähintään 50 työntekijän yrityksiin. Perusteena on hallinnollisen taakan keventyminen 20–49 työntekijän yrityksissä.
Henkilöstövähennyksissä neuvotteluaikoja lyhennettäisiin. Kun alle 50 työntekijän yritys harkitsee enintään 20 henkilön irtisanomista tai lomauttamista alle 90 päivän kuluessa, neuvotteluja ei tarvitsisi käydä. Irtisanomiset helpottuisivat.
Miten irtisanomiset edistäisivät työllistymistä ja lisäisivät työpaikkoja? Työthän ovat vähentyneet. Vain siitä johtuvat irtisanomiset kuuluvat yhteistoimintalain piiriin.
Perustelut eivät saa tukea muiden Pohjoismaiden ja Saksan malleista. Niissä työnantajien ja -tekijöiden yhteistoiminta on vahvempaa ja monimuotoisempaa. Hallituksen esityksessä vertailu koskee yhteistoimintamenettelyjä eikä kaikkia työntekijöiden vaikuttamisen muotoja. Näillä tiedoilla eduskunta päättäisi laput silmillä.
Demokratian merkitystä työelämässä ei Suomessa ole ymmärretty. Vuonna 2007 ja 2022 voimaan tulleissa yhteistoimintalaeissa yrityksen päätökset, kuten tehtaan tai sen lopettaminen, eivät ole enää neuvottelujen kohteina, vaan ainoastaan niiden henkilöstövaikutukset, kuten kuka irtisanotaan tai lomautetaan.
Muissa Pohjoismaissa ja Saksassa laajemmasta demokratiasta ei ole nähty olevan pienissäkään yrityksissä liikaa vaivaa ja kustannuksia. Päinvastoin se on edistänyt työmarkkinoilla ja yrityksissä luottamusta ja sopimista. Tyytyväiset työntekijät edistävät myös yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä kansantaloutta.
Hallitus vetoaa työmarkkinaoloihin muissa maissa, mutta ei halua parantaa demokratiaa työelämässä samalle tasolle kuin niissä, vaan ajaa työmarkkinoita sekä työnantajia ja työntekijöitä yrityksissä yhä syvempään vastakkainasetteluun.