Hallitus toi puoliväliriihestä terveisiä, joiden vuoksi monelta meni aamukahvi niin sanotusti väärään kurkkuun. Tähän asti hallitus on tarjonnut vain säästöjä ja tuppivyön kiristämistä veronmaksajille. Nyt sitten luvataan huomattavia tuloveronalennuksia, ainakin suurituloisille, kun korkeinta veromarginaalia pudotetaan reippaasti.
Onneksi sentään ruoan rvonlisäveroa lasketaan peräti 0,5 prosenttia. Wau, ei muuta kuin torille juhlimaan! Jotenkin vain ihmetyttää maallikkoa näiden alennusten ajankohta. Ollaan jo nyt aika pahassa taantumassa, kun maailmantalous on sekaisin yhden sekaisin olevan päämiehen tullien ja Ukrainan sodan vuoksi. Kun lisäksi Suomen kansan alhainen syntyvyys ja ikääntyminen sekä puolustusmenojen huomattava kasvu aiheuttavat lisämenoja runsaasti nyt ja tulevaisuudessa, niin eipä tässä voi kun ihmetellä näitä päätöksiä.
Toivossa on hyvä elää, mutta jotenkin nuo riihen päätökset eivät mielestäni sovi tähän aikaan. Kasvua on hyvä tavoitella, mutta mikä on sen hinta? Toisaalta velkarahallahan nämä asiat on ennekin hoidettu.
Kokoomushan lupasi meille edellisten eduskuntavaalien kynnyksellä, että velan otto loppuu ja 100 000 työpaikkaa tulee tuosta vaan. Mitenkä sitten kävikään? Plusmerkki kääntyikin negatiiviseksi. Perussuomalaisten selän takana on hyvä myhäillä, kun kannatus ei siitä juuri muutu.
Teflonista on Orpon pinta tehty, kun mikään ei tartu. Purra on ottanut kaiken poliittisen vastuun hallituksen toimista, kuten Saarikko edellisessä hallituksessa. Ei käy katteeksi vv-ministerin pestiä tässäkään hallituksessa.
Olihan tuossa riihessä toki myönteisiäkin puolia, näin tasapuolisuuden nimissä, vaan tällainen täyskäännös aikaisempien päätöksien viestintään tuntuu kovin erikoiselta ajankohtaan ja talouden ankeaan tilaan nähden. Toivotaan parasta ja niin edelleen.