Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitteli uudistuksia Kela-korvauksiin. Suurin uutinen on se, että yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille samalla hinnalla kuin julkiseen terveydenhuoltoon eli he voisivat käydä yksityisellä yleislääkärillä terveyskeskusmaksun hinnalla, 28 eurolla.
Jään mielenkiinnolla odottamaan sitä, miten vasemmisto asettuu ideologisista syistä vastustamaan erinomaista esitystä. Nykyjärjestelmä on älyttömän kallis ja tuhlaa vähiä resursseja.
Ihmiset kuvittelevat julkisen toimivan 28 euron maksulla, mutta kun laskee lääkärin ottavan seitsemän potilasta päivässä (yhteensä 196 euroa), eihän tuo riitä edes lääkärin palkkaan. Olisikin kiva tietää, paljonko oikeasti julkisella puolella yksi lääkärikäynti maksaa veronmaksajille.
Monissa Euroopan maissa ja jopa Kiinassa, missä terveyspalvelut toimivat parhaiten, palvelut toteuttaa yksityinen sektori tai julkinen ja yksityinen yhdessä. Valtio vakuuttaa kansalaiset. Esimerkiksi Alankomaissa ja Sveitsissä kansalaisilla on sairausvakuutus ja terveydenhuoltopalvelut tuotetaan laajalti yksityisten palveluntarjoajien toimesta. Virossa kansalaisilla on vakuutus ja palvelut tuotetaan sekä yksityisen että julkisen toimesta.
Saksassa ei ole kuin yksityisiä lääkäreitä. Silti on olemassa julkinen (lakisääteinen) ja yksityinen terveysvakuutus. Ajan saa todella nopeasti. Omalääkärille voi mennä jopa samana päivänä ilman aikaa tai yleensä seuraavana päivänä ajan varaamalla.
En ymmärrä, miksi Suomessa pitää ylläpitää kahta tai itse asiassa kolmea rinnakkaista terveydenhuoltojärjestelmää. Se käyttää huonosti resursseja ja on kallis kaikille. Täällä jostain syystä ajatellaan, että julkinen toimii paremmin, vaikka se on useimmiten tuottavuudelta heikompi.
Olemme menossa kohti aikaa, jolloin kaikki voivat valita ideologisista syistä sen, käyttävätkö he julkisia vai yksityisiä palveluja.