työtaistelut: Yk­si­tyi­sen so­siaa­li­pal­ve­lu­alan työ­rii­das­sa ei vielä sopua – uudet lakot uh­kaa­vat alkaa kes­ki­viik­ko­na

kolumni: Säh­kö­tuet olivat pa­niik­ki­rat­kai­su, jossa rahaa jaet­tiin surutta myös rik­kail­le

Mielipide: Pel­ko­sen­nie­mi ei ole krii­si­kun­ta

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Fagotti joh­dat­ti Antal Moj­ze­rin Un­ka­ris­ta Ete­lä-Af­ri­kan kautta Ro­va­nie­mel­le

Lapin kamariorkesterin fagotin äänenjohtaja, ensi vuonna eläkkeelle jäävä Antal Mojzer on rakastunut ensisilmäyksellä ainakin kaksi kertaa elämässään: pikkupoikana fagottiin ja vuonna 1993 Rovaniemeen. Helmikuisessa Elämän tarkoitus -konsertissa hän esittää Vivaldin fagottikonserton.

Toisen maailmansodan lopulla Venäjän sotavankileirillä etsittiin harmonikansoittajaa. Vartijat kiertelivät vankien joukossa tiedustellen, osaisiko kukaan soittaa kyseistä, näppäin- tai kosketinsormiolla sekä palkeella varustettua, vapaalehdykkäkielistä instrumenttia. Vankien joukosta kohosi yksi käsi. Se kuului Lapin kamariorkesterin fagotin äänenjohtajan, unkarilaislähtöisen Antal Mojzerin isälle.

Isä oli ollut vankileirillä kolme vuotta, kun keväällä 1945 hän pääsi soittamaan orkesteriin esiintyen leirin juhlallisuuksissa. Se oli hänen pelastuksensa

Silloin isä myös vannoi, että jos hän joskus saisi pojan, hän haluaisi tämän soittavan harmonikkaa, Mojzer kertoo tarinaa, jonka on saanut kuulla isältään.

Harmonikan aika

Ensi vuonna lähes koko elämänmittaiselta fagotistin uraltaan eläkkeelle jäävän Mojzerin musiikillinen tie on ollut huomattavan monipolvinen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.