EU näyttää viimein pystyvän uudistamaan yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkansa, kun tulenaran uudistuspaketin keskeisistä osista syntyi alustava poliittinen sopu keskiviikkona aamulla Brysselissä. Uudistuksesta on ollut mahdotonta sopia aiemmin vuosien ajan, mutta keskiviikkona useista sen ydinasetuksista saavutettiin poliittinen sopu.
Uudistuspakettiin sisältyy solidaarisuusmekanismi, jolla olisi tarkoitus helpottaa niiden eteläisten jäsenmaiden tilannetta, joihin tulee paljon turvapaikanhakijoita.
Tämä tarkoittaa vastuunjakoa, jossa painetilanteessa muiden jäsenmaiden tulisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita niistä maista, joihin tulijoita on paljon. Jos maa kieltäytyy, sen tulee osallistua taloudellisesti.
Peruslähtökohta on, että turvapaikanhakijasta vastaa se maa, jonne tulija ensimmäisenä saapuu.
Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon – hallituksen termein taakanjakoon – on suhtauduttu varauksellisesti. Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää "taakanjaon vapaaehtoisuutta", myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään uuden solidaarisuusmekanismin.
Kärjistynyt poliittinen kysymys
Euroopassa maahanmuuttokysymys on kärjistynyt viime vuosina, kun maahanmuuttoa vastustavat kansallismieliset puolueet ovat nousseet esiin useissa jäsenmaissa, kuten Italiassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoi viestipalvelu X:ssä, että neuvottelut uudistuksesta olivat jatkuneet kaksi päivää ja kaksi yötä. Johansson katsoi paketin tuovan paremman suojan hakea turvapaikkaa, paremmat elinolot turvapaikanhakijoille, nopeamman prosessin kansainvälistä suojelua tarvitsemattomille sekä nopeammat käännytykset niille, joilla ei ole oikeutta pysyä EU-alueella.
Italian sisäministerin Matteo Piantedosin mukaan sopu on suuri onnistuminen sekä Euroopalle että Italialle.
Tyytyväisyytensä sopimukseen on ilmaissut myös Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis. Hänen mukaansa Kreikan pyyntöihin on viimein vastattu.
Myös esimerkiksi Saksa on ottanut maahanmuuttolainsäädännöstä saavutetun sovun hyväksyvästi vastaan. Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin mukaan uusi lainsäädäntö varmistaa turvapaikkajärjestelmän toteuttamisen reilulla ja järjestäytyneellä tavalla.
Järjestöt kritisoivat
Osana uudistusta on tarkoitus nopeuttaa laittomasti maahan tulleiden tarkastamista sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännyttämistä nopeutetulla rajamenettelyllä.
Tätä sovellettaisiin maahantulijoihin, jotka tulevat maista, joiden kansalaisten turvapaikkahakemukset hylätään yli 80 prosentissa tapauksista.
Monet maahanmuuttajia avustavat järjestöt, kuten Amnesty ja Pelastakaa Lapset, ovat kritisoineet muutoksia. Niiden mukaan uudistus loisi julman systeemin, joka olisi toteuttamiskelvoton.
Komissaari Johansson vastasi kysymykseen ihmisoikeusjärjestöjen huolesta. Hän sanoi, että sääntely tulee sisältämään suojamekanismeja rajamenettelyyn.
– Jos sitä ei voida tehdä 12 viikossa, täytyy mennä normaaliin menettelyyn. Tämä on hyvin selvää.
Johansson sanoi myös, että jäsenmaat eivät voi ottaa rajamenettelyyn enempää väkeä kuin vastaanottokapasiteetti antaa myöten. Lisäksi vastaanotto-olosuhteita tullaan sääntelemään muutenkin aiempaa paremmin, hän lisäsi.
EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin pitää yhä hyväksyä sopimus virallisesti.