Eduskunta käsittelee parhaillaan Suomen kantaa EU:n ilmastotavoitteeseen 2040. Kyseessä on välietappi kohti jo aiemmin päätettyä ilmastoneutraaliutta 2050. Samalla tavoite määrittää EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuntaa tuleville vuosille.
Kilpailukyky korostuu myös ilmastopolitiikassa. Atlantin yli ja Euroopan sisällä on revennyt kilpailu valtion tuilla vihreiden investointien kotiuttamiseksi. EU:n ja Yhdysvaltojen lisäksi Australia, Japani ja Korea ovat asettaneet yhtä kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2050. Kiina dominoi sekä puhtaan energian investointeja että teknologioiden ja kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjuja.
Euroopan onkin rakennettava polkuaan kohti ilmastotavoitteita aiempaa tiukemmassa geopoliittisessa ja taloudellisessa kilpailussa. Tämä on terve muistutus tosiasioista. Jos Euroopan talous ei ole vahva ja kilpailukykyinen, emme kykene houkuttelemaan murrokseen tarvittavia yksityisiä investointeja.
EU:n komission ehdottama ja Suomen hallituksen kannattama 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040 on linjassa Suomen kansallisten tavoitteiden kanssa. Euroopalle tavoite on erittäin vaativa, mutta mahdollinen. Onnistuminen puolittaisi EU:n riippuvaisuuden energian tuonnista.
Ytimessä on puhdas sähkö. Sähköntuotannon Euroopassa on lähes kaksinkertaistuttava ja sähköistymisen katettava yli puolet energiankulutuksesta. Myös puhtaan vedyn ja hiilen talteenoton mittakaava on suuri.
Painotuksen on oltava päästövähennyksissä. Metsien nielun varaan laskeminen on yhä epävarmempaa tulevina vuosikymmeninä, kun ilmastonmuutos kasvattaa tuhoeläinten, kasvitautien, sään ääri-ilmiöiden ja metsäpalojen riskiä. Hiilen talteenotto piippujen päästä on tärkeä osa polkua, mutta se ei saa korvata fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Suomen kannalta olennaista on, että komissio huomioi aiempaa paremmin kaikkien puhtaiden teknologioiden merkityksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uusiutuvan energian rinnalla ydinvoima on välttämätön osa ilmastotavoitteisiin pääsyä, ja biotalouden merkitys fossiilisten korvaamisessa tunnistetaan.
Suomen kannattaa kytkeä vaikuttamisessaan tuki tiukalle 2040-tavoitteelle teknologian ja talouden reunaehtoihin. Vaativaa tavoitetta ei voi saavuttaa ilman laajaa keinovalikoimaa ja investointeja houkuttelevaa toimintaympäristöä. Euroopan on pidettävä huoli taloudestaan ja vahvistettava kilpailukykyään – myös ilmastotavoitteissa onnistumiseksi.