kolumni: Kahden ikä­krii­sin ris­ti­pai­nees­sa – poden var­muu­dek­si mo­lem­pia

pääkirjoitus: Putinin Venäjä on to­dis­ta­nut ar­vaa­mat­to­muu­ten­sa ja häi­käi­le­mät­tö­myy­ten­sä jo useam­paan kertaan – Suomen on oltava valmis mihin tahansa

Etä­oi­keu­den­käyn­te­jä kan­na­te­taan laa­jas­ti, mutta kaik­kiin asioi­hin ne eivät sovellu – "Entä jos vi­deo­ku­van ul­ko­puo­lel­la onkin ase osoi­tet­tu­na to­dis­ta­jan ohi­moon?"

Syyttäjälaitos, Asianajajaliitto ja Tuomioistuinvirasto uskovat, että etäistuntoja järjestetään entistä enemmän myös koronatilanteen hellitettyä. Perinteiseen käsittelyyn ei nähdä juuri eroa, kunhan yhteydet toimivat.

Koronapandemia lisäsi etäyhteyksien käyttöä oikeudenkäynneissä. Etäyhteyksien käyttö myös tulevaisuudessa saa laajaa kannatusta.
Koronapandemia lisäsi etäyhteyksien käyttöä oikeudenkäynneissä. Etäyhteyksien käyttö myös tulevaisuudessa saa laajaa kannatusta.
Kuva: Jussi Leinonen

Koronapandemian myötä yleistyneet etäoikeudenkäynnit saavat laajaa kannatusta.

STT kysyi mielipiteitä Tuomioistuinvirastosta, Syyttäjälaitoksesta, Asianajajaliitosta sekä rikosasioissa uhreja ja todistajia auttavalta Rikosuhripäivystyksestä. Kaikki pitävät etäyhteyksien entistä laajempaa käyttöä oikeudenkäynneissä lähtökohtaisesti hyvänä kehityssuuntana ja uskovat sen jatkuvan myös korona-ajan jälkeen.

– Etäyhteyksien käyttöä pitäisi soveltaa mahdollisimman paljon, koska normaalisti siitä ei voi nähdä olevan mitään haittaa oikeusturvalle tai oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille. Pääosa rikosasioista on käsittelyprosessin kannalta yksinkertaisia ja hyvin sovitettavissa digi- ja etämaailmaan, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoo.

Nykylaissa säädetään kaikkien oikeudenkäynnin osapuolten osallistumisesta istuntoon etäyhteydellä tuomioistuimen kokoonpanoa lukuun ottamatta. Etäyhteyksiä on hyödynnetty aiemminkin, mutta vasta koronapandemia pakotti tuomioistuimet nyt koettuun digiloikkaan.

Uhri välttyy kohtaamasta syytettyä

Etäistuntojen selkeitä hyötyjä ovat ajansäästö ja matkustamisen väheneminen. Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju käyttää esimerkkiä, jossa todistaja saattaa matkustaa toiselta puolen Suomea kuulemiseen, joka kestää vain puoli tuntia.

– Toivottavasti istuntoja voidaan myös järjestää nopeammalla aikataululla, koska on huomattavasti helpompaa löytää osapuolille sopiva yhteinen aika, jos istuntoon voi osallistua etäyhteyksin omalta paikkakunnalta, Räihä-Mäntyharju sanoo.

Rikosasian uhreista monille on tärkeintä, että etäistunnossa heidän ei tarvitse kohdata syytettyä kasvokkain.

– Se vähentää huolia ja pelkoja, joita vastaajan kohtaaminen herättää. Se vähentää myös tarvetta erilaisiin ennakkojärjestelyihin, jotta kohtaamista ei tapahtuisi myöskään esimerkiksi oikeustalon käytävällä tai pihalla, tai matkalla oikeustalolle tai sieltä pois, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluejohtaja Jenni Hellman kertoo.

Tekniikan ja yhteyksien ongelmat isoin haaste

Tuomioistuin ratkaisee, onko etäyhteyksien käyttäminen soveliasta jonkin asian käsittelyssä. Rappe ja Räihä-Mäntyharju eivät kategorisesti sulkisi mitään rikostyyppejä etäkäsittelyn ulkopuolelle.

Joissain jutuissa esimerkiksi todistajat on kuitenkin syytä kuulla paikan päällä.

– Rikosasioissa voi olla tilanteita, ettei etäyhteyttä voi pitää soveliaana, koska tuomari, syyttäjä ja muut eivät voi nähdä, mitä videokuvan ulkopuolella tapahtuu. Ehkä siellä onkin pistooli suunnattuna henkilön ohimoon tai jotain muuta, Rappe sanoo.

Yleensä ottaen osapuolet eivät näe suurta eroa – tai eroa ollenkaan – siinä, onko esimerkiksi todistaja etänä vai ei, kunhan videoyhteys toimii hyvin.

Etäkäsittelyjen isoimmat haasteet liittyvätkin ongelmiin yhteyksissä ja laitteissa. Pahimmillaan ne voivat johtaa siihen, että oikeudenkäynti lykkääntyy tai joudutaan aloittamaan alusta.

Tuomioistuimille etäistunnot itse asiassa aiheuttavatkin lisätyötä perinteiseen käsittelyyn nähden.

– Osapuolten kanssa pitää sopia etäyhteyksien käytöstä sekä varmistaa, että yhteydet toimivat ja että kaikilla on käytössä laitteisto, joilla käyttö onnistuu. Etäistunnon järjestämisessä on monta lisäasiaa, jotka pitää ottaa huomioon, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo.