Kaksi vuotta sitten sain elämääni mullistavan joululahjan, galgon eli espanjanvinttikoira Candelan.
Hain sen autolla kirjaimellisesti läpi tuulen ja tuiskun sijaiskodista Helsingistä. Siitä alkoi hylätyn metsästyskoiran ja minun erottamaton kumppanuus.
Tie kotikoiraksi oli kuoppainen. Ensimmäiset päivät Candela tärisi peloissaan ja ravasi viikkokausia edestakaisin sisällä hermostuneena.
Sisäsiisteys oli hakusessa.