Kun Venäjä hyökkäsi suurvalta-armeijansa tuhovoimalla Ukrainaan, Kiovan kohtalo näytti sinetöidyltä. Murhapartiot kiertelivät jo esikaupungissa tähtäimessään presidentti Zelenskyi perheineen. Hän jää historiaan vastauksestaan ”en tarvitse kyytiä, tarvitsen ammuksia” Britannian tarjotessa perheelle mahdollisuutta maanpakoon.
Ukraina sai puolustuksensa järjestykseen ja venäläiset ajettua Butšaan, 30 kilometrin päähän Kiovasta. Se on asutustaajama, joka jäi venäläisten miehittämäksi maaliskuun 2022 loppuun saakka.
Kun Ukrainan armeija karkotti venäläiset Butšasta, vihollisen siellä tehtailemat sotarikokset paljastuivat hirvittävyydessään koko maailmalle. Ikonisessa uutiskuvassa silloinen pääministeri Sanna Marin vierailee Butšassa, hänen ilmeensä on kauhistuneen vakava, epäuskoinen.
Butšalaisen mekaanikko Kolja Morozin kohtalo oli tyypillinen. Hän lähti kihlattunsa varoittelusta huolimatta helmikuun lopulla etsimään muovipeittoa pommituksissa vaurioituneen ikkunan suojaksi viimeisinä sanoinaan luottavainen kommentti ”eivät venäläiset tee pahaa siviileille”. Toisin kävi.
Venäläiset pysäyttivät hänet kadulla, kännykkä tarkastettiin ja sieltä löytyi ”raskauttavaa” materiaalia: kuvia Morozin työpaikalta. Tämä riitti perusteeksi ”vasikka”- ja ”tähystäjä”-syytöksille. Morozin kädet sidottiin selän taakse. Silmät ja suu teipattuina hänet raahattiin panssariajoneuvoon, joka poistui paikalta.
Venäläisten vetäydyttyä Butšan alueelta tämäkin hirmutyö paljastui. Läheisestä Zdvyžinkan kylästä löytyi ruumiskasa, jossa lojui myös Morozin ruhjottu, luodinreikien puhkoma ruumis. Zdvyžinkassa oli ollut Venäjän armeijan komento-, kuulustelu- ja kidutuskeskus.
Morozin kuolema vaikuttaa sattumanvaraiselta, mitä se ei ollut. Kyse on Venäjän armeijan julmasta, Tšetšeniassa ja Syyriassa koetellusta strategisesta toimintatavasta, missä kaikki vähänkin epäilyttävät eliminoidaan, oli kyseessä siviili tai ei, eikä silloin välitetä sodan laeista. Toisaalta tavoitteena on pelon ja terrorin ilmapiirin luominen.
Ukrainalaisilla on katkerat kokemukset samasta strategiasta 1930-luvun Stalinin vainojen ajalta ja 2. maailmansodasta natsi-Saksan hirmuhallinnon vuosilta 1941-1945.