Sosiaali- ja terveysministeriö STM ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL pitivät jokaviikkoisen koronavirustilannekatsauksen, jossa käydään läpi Suomen tautitilannetta ja epidemiologista arviota Suomen ja maailman tilanteista.
Katsauksessa kuullaan alueellisista torjuntatoimista epidemian kiihtymisvaiheen varalta.
Paikalla ovat strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja osastopäällikkö Tuija Kumpulainen STM:stä sekä johtaja Mika Salminen THL:stä.
Lue päivittyvä seuranta, uusin päivitys on alimpana:
Kello 10.10: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen toteaa heti aluksi, että kevään ennuste syksystä toteutuu. Virus voimistuu epidemiologisesti talvea kohti. Tämä näkyy EU-maiden tilanteessa, kun tarkastellaan kuukauden mittaista muutosta. Myös Suomessa.
– Tilanne on varsin huolestuttava. Positiivisten näytteiden osuus testatuista kasvaa, Salminen kertoo.
Thl:n tiedotteen mukaan uusien COVID-19-tapausten määrä Suomessa on lisääntynyt viikoittain merkittävästi viimeksi kuluneen kuukauden ajan. Tautitapausten ilmaantuvuus on jyrkässä nousussa ja positiivisten näytteiden osuus testatuista on jatkanut kasvuaan. Yli puolessa uusista tautitapauksista tartunnanlähde jää epäselväksi.
Arvioiden mukaan tilanne on heikentynyt viidellä alueella. Omien arvioidensa mukaan Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueet ovat epidemian kiihtymisvaiheessa. Vaasan sairaanhoitopiiri on raportoinut olevansa leviämisvaiheessa.
– Alueellinen tilanne voi myös nopeasti parantua, jos tartuntaketjut saadaan selvitettyä. Jos alueella tartutaan nopeasti toimeen ja rajoitustoimia tehdään, ja tässä on monella alueella onnistuttu, Salminen kertoo.
Kello 10.15: Vaasan sairaanhoitopiiri on todennut, että leviämisvaiheen kriteerit täyttyvät sairaanhoitopiirissä. Alueella tehdään rajoitustoimia.
– Paikallisesti puuttumalla pystytään välttämään se, että valtakunnallisiin rajoituksiin päädytään, Salminen muistuttaa.
Thl:n nettisivuille on kerätty alueelliset päätökset ja voimassa olevat suositukset sekä rajoitukset: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
Kello 10.20: Voipio-Pulkki kiittää Terveyden ja hyvinvoinninlaitosta, sairaanhoitopiirejä sekä Avia aluekoonnista.
– Sairaalahoidon tarvetta ennustetaan kasvavan. Ei niin kiivaasti kuin tartunnat, mutta ne kasvavat.
Voipio-Pulkki kertoo, että tartuntaryppäät todetaan edelleen tunnettuihin riskitilanteisiin liittyen. Perheyhteisöissä ja ystäväpiireissä, pitää myös noudatta hygieniaohejita. Koulu- ja oppilaitosaltistuksia on lukumääräisesti paljon ja altistuneita on paljon, mutta tartuntoja on siihen nähden vähän. Hoivakodeissa hygieniatoimien noudattaminen on tärkeää.
– Epidemian toinen vaihe on Suomessa käynnissä, Voipio-Pulkki toteaa.
Altistuneiden määrät kasvavat. Jäljitystyöt ovat kuormittavia terveydenhuollolle.
10.30: STM:n Tuija Kumpulainen kertoo hallinnonalan toimenpiteistä.
Hän korostaa, että kevään ja kesän aikana kerätty tietopohja auttaa koronatilanteen hillitsemistä. Lisääntynyt alueellinen tieto kehittyy. Alueet ovat ripeästi toimineet ja tietopohja on sitä tukenut.
– Harras toive on varmasti se, että rajoituksia voidaan purkaa, kunhan tilanne vain rauhoittuu.
Kansallista kuvaa maskien määrästä ei ollut. Huoltovarmuus keskuksen maskimäärä tiedettiin, mutta ei muuten. Nyt tilanne selkeytyy.
10.40: Media kysymykset.
Onko koronavilkku toiminut odotetulla tavalla?
Mika Salminen kertoo, että koronavilkku on toiminut odotetulla tavalla. Vilkku on ilmoittanut kontakteille mahdollisen altistumisen nopeasti.
Pieniä teknisiä ongelmia on ollut, mutta varsinaista kokonaiskäyttöä ne eivät ole haitanneet.
– Vilkku nostaa omaa tietoisuutta, että on voinut altistua ja näin omaa toimintaa voi muuttaa, Kumpulainen toteaa.
Miksi Vaasan tilanne on pahentunut?
– Niin Vaasassa kuin monella muillakin alueilla tapaukset liittyvät vapaa-ajan viettoon, erityisesti yöelämän viettoon, Salminen kertoo.
41 maan laajan tutkimuksen mukaan yöelämän sulku vähentää tapauksia 31 prosentilla.
– Tämä virus tarttuu, kun ollaan lähekkäin eikä turvavälejä pystytä pitämään.
Koronavilkulla on ollut jäljitysongelmia. Miten tähän vastataan?
– Suurimmassa osassa alueita jäljitykset on saatu aikaan. On aina mahdollista, että jonkinlainen viive tulee. Kun tapauksia tulee yhä enemmän, työtaakka kasvaa, Salminen kertoo.
Mitä tiedetään sairaala ja tehohoidossa olevista potilaista?
Meillä on hyvin pieni lukumäärä, mutta profiili vastaa kevättä. Myöhempi keski-ikä ja tunnetut riskitekijät ovat takana, Voipio-Pulkki kertoo.
Mikä on Thl:n tutkimus siitä, että tapauksia olisi ollut viisi kertaa enemmän keväällä?
Salmisen mukaan Thl:n on tehnyt vasta-ainetutkimusta. Satunnaisotannalla on tutkittu sitä, miten iso osa on sairastanut taudin. Sen perusteella noin viisinkertainen määrä on tietämättään tai tiedostaen sairastanut keväällä koronan Suomessa.
– Nuoret ovat lieväoireisia usein. Keväällä ei ollut mahdollista lähes missään testata kaikkia. Silloin testattiin ne, jotka hakeutuivat terveydenhuoltoon, Salminen kertoo.
Kuinka lähellä tilannetta, että Suomi suljetaan uudestaan?
Laajat väestön liikkuvuutta koskevat rajoitukset tulevat voimaan, jos koko valtakunta on leviämisvaiheessa.
Tilaisuus päättyi kello 10.50.
