Ensi vii­kol­la voi jo rat­ke­ta, jou­tuu­ko ul­ko­mi­nis­te­ri Pekka Haa­vis­to po­lii­si­kuu­lus­te­lui­hin me­net­te­lys­tään al-Hol -ju­pa­kas­sa

Toinen vaihtoehto on se, että perustuslakivaliokunta pyytää vielä lisäselvitystä.

Helsinki

Eduskunnan perustuslakivaliokunta jatkoi torstaina ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittelyä al-Hol -jupakassa.

Valiokunta saattaa jo ensi keskiviikkona ratkaista, pyytääkö se valtakunnansyyttäjää suorittamaan asiassa esitutkinnan. Se tarkoittaisi käytännössä poliisikuulusteluja.

– Valiokunnalla on edelleen mahdollista pyytää asiassa lisäselvitystä tai pyytää valtakunnansyyttäjältä esitutkintaa, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi torstain kokouksen jälkeen.

Hän arvioi, että todennäköisesti jonkinlaista tarvetta lisäselvitykselle voi vielä olla.

Rikosoikeuden professorit kuultavina

Valiokunta kuuli torstaina valtakunnansyyttäjänviraston edustajia sekä kolmea rikosoikeuden professoria Sakari Melanderia, Kimmo Nuotiota ja Pekka Viljasta voidakseen arvioida esitutkintakynnyksen ylittymistä.

– Esitutkintakynnyksen ylittyminen tarkoittaisi sitä, että tarvitaan lisätietoa siitä, mitä asiassa on tehty ja mitä jätetty tekemättä. Normien soveltamisesta emme tarvitse lisätietoa, Ojala-Niemelä sanoi.

Esitutkinta edellyttäisi myös, että asiassa olisi syytä epäillä rikosta.

Valiokunta kuuli keskiviikkona virkamiesoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita. Valiokunta oli pyytänyt professori Olli Mäenpäätä, professori Kaarlo Tuoria ja emeritusprofessori Heikki Kullaa arvioimaan aineistoa hallinnollisen päätöksenteon asianmukaisuuden ja virkamiesoikeudellisten näkökohtien valossa.

Ristiriitaisia kertomuksia

Viime viikolla valiokunta sai ulkoministeriöstä pyydetyn lisäselvityksen. Tarkoituksena oli saada valaistusta ministeri Haaviston ja konsulipäällikkö Pasi Tuomisen kertomusten ristiriitaisuuksiin.

Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ei ole suostunut sanomaan, missä määrin lisäaineisto antoi selvyyttä kaksikon ristiriitaisiin kertomuksiin. Aineistoon kuului muun muassa sähköposteja ja päätösasiakirjoja.

Perustuslakivaliokunta kuuli torstaina myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappea.

Ojala-Niemelä on aiemmin todennut, että valtakunnansyyttäjänviraston edustajien näkemys on ratkaisevassa asemassa, kun valiokunta päättää, pyytääkö se esitutkinnan järjestämistä vai ei.

Valiokunnan asiakirjat tulevat julkisiksi vasta, kun perustuslakivaliokunnan mietintö valmistuu. Osa asiakirjoista pysyy ilmeisesti salaisina myös mietinnön julkistamisen jälkeen.

Taustalla kymmenen kansanedustajan muistutus

Haaviston toimia perustuslakivaliokunnassa tutkitaan opposition kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella. Sen on allekirjoittanut viisi perussuomalaisten, neljä kokoomuksen ja yksi kristillisdemokraattien kansanedustaja.

He pyysivät tutkimaan, onko Haavisto painostanut viranhaltijoita tekemään lainvastaisia päätöksiä.

Lisäksi he haluavat selvitettävän, onko Haavisto menetellyt lainmukaisesti al-Holin erityisedustajan nimittämisessä ja konsulipäällikön tehtävien muuttamisessa sekä jättäessään asian tuomatta valtioneuvoston yleisistuntoon.

Valtioneuvosto päätti lasten kotiuttamisesta leiriltä vasta joulukuussa, minkä jälkeen kaksi orpolasta tuotiin leiriltä Suomeen.

Käsittely

Ministerivastuuasia

Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:

1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;

2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä

3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.

Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.

Syytteen nostamisesta päättää eduskunta.

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.

Syyte käsitellään valtakunnanoikeudessa.

Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.