Kolumni: Kie­li­muu­ri ui­ma­hal­lis­sa ja muita arkisia koh­taa­mi­sia tu­ris­ti­kau­pun­gis­sa

Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Ennen järvi piti ihmiset hen­gis­sä

Kirjoitellaan roskakalasta (LK 30.9.). Se herjaa uusiutuvaa luonnonvaraa, järvikalaa. Kirjoittaja lienee häkkilohen ystävä, kenties innokas kalanistuttaja.

Kyselin aikaa sitten, voiko nuotta/rysäkalaa, jota tulee tuhansia kiloja vuorokaudessa, käyttää lannoitteena pellossa. Ei tiedetä järvikalan fosfori- ja typpipitoisuutta. Ei voida viedä särkiä ja kiiskiä peltoon, muuten viljelijä menettää EU-tuet.

Olen syönyt kalalla lannoitettuja perunoita, oikeita kultaperunoita. Viinimarjat ja vatut kasvavat isoiksi kalalla. Kaivetaan ämpäri kaloja marjapensaan alle ja peitetään hiekalla, etteivät elukat syö. Pensasta kohti tulee jopa ämpärillinen marjaa.

Ruotsissa särjet kaasutetaan biokaasuksi, hyötysuhde on 50 senttiä kalakiloa kohti.

Haluatko lukea tämän jutun?

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet (ma-la) ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi