Kolumni

En ole gee­ni­bin­gos­sa saanut ehkä parasta perimää muis­til­le­ni, mutta saan pa­ran­net­tua sitä nuk­ku­mal­la ja liik­ku­mal­la

Kävelen polleana töihin. Taskussani kilisee uudenkarheat kotiavaimet. Olen käynyt teetättämässä ne muutamia viikkoja sitten ja vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, ne ovat edelleen tallessa.

Luotto itseeni ei ole niin suuri, että olisin laittanut samaan avainnippuun myös työpaikkani avaimen. Se minulla on avainnauhassa, jonka ripustan kaulaani joka aamu töihin lähtiessäni.

Avainkaulanauhani ei ole ollut vielä kertaakaan hukassa.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Tilaa Lapin Kansa Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi