Emil kaipaa koi­ra­ka­ve­rei­ta – Etenkin nart­tu­koi­rat ovat ter­ve­tul­lei­ta Ni­van­ky­län erä­hen­ki­seen koi­ra­puis­toon

Pertti Kovala rakensi Emilille oman koiratarhan keskelle metsää. Suunnitelmissa on myös vuokrajurtta Levin-kävijöille.

Sekaroituisella Emilillä on taipumus räyhätä uroskoirille, joten yleiseen koirapuistoon sillä ei ole asiaa. Niinpä sen isäntä Pertti Kovalainen rakensi Nivankylään koirapuiston, johon muutkin koirat ovat tervetulleita. Mieluiten kuitenkin nartut.
Sekaroituisella Emilillä on taipumus räyhätä uroskoirille, joten yleiseen koirapuistoon sillä ei ole asiaa. Niinpä sen isäntä Pertti Kovalainen rakensi Nivankylään koirapuiston, johon muutkin koirat ovat tervetulleita. Mieluiten kuitenkin nartut.
Kuva: Jussi Leinonen

Iso tumma koira haukkuu ja nuuhkii tulijat tervetulleeksi – juuri niin kuin Pertti Kovala etukäteen varoittelikin.

– Kun auto tulee, Emil luulee, että sieltä tulee koirakaveri, Kovala juttelee.

Sekarotuisesta Emil-koirasta voi tunnistaa tuttuja piirteitä, turkin väritys muistuttaa saksanpaimenkoirasta, mutta olemuksen jykevyys rottweilerista. Lisäksi joukossa on belgianpaimenkoiraa, isäntä kertoo.

– Paimennusvietti tällä onkin kova.

Emilillä on myös taipumus haukkua agressiviisestikin muita uroskoiria, mikä on hieman rajoittanut seuraelämää. Edellisen koiransa kanssa Kovala kävi säännöllisesti Ounasrinteen koirapuistossa, missä koirat omistajineen ehtivät tulla tutuiksi. Haukkuvaisen Emilin kanssa tämä on jäänyt.

– Olemme siis kavereita vailla, vaikka erakkoluonne olenkin, Kovala sanoo – ja nauraa päälle.

Koirapuisto metsän keskellä

Kapea polku johtaa lumiseen metsään. Pian edessä on verkkoaitaus, jonka portin Kovala meille avaa. Harvan mäntymetsän siimeksessä loimuaa nuotio, jonka ääreen on mukava istahtaa lämmittelemään. Aitauksen sisällä on myös kota ja kauempana vielä puucee.

Alue on aidattu koiria varten. Ei vain Emiliä, vaan muitakin.

"Ajatuksena on, että tämä on kaikkien käytettävissä. Mieluiten kuitenkin narttukoirien, jotta Emilkin sopii samaan aitaukseen."
Pertti "Peki" Kovala

– Ajatuksena on, että tämä on kaikkien käytettävissä. Mieluiten kuitenkin narttukoirien, jotta Emilkin sopii samaan aitaukseen, Kovala sanoo.

Koirakaverit olisivat siksikin tervetulleita, että kahden kesken Emilillä on taipumus paimentaa eli seurata isäntäänsä herkeämättä.

– Ei se oikein innostu tässä ilman muita koiria liikkumaan.

Mikäli joku haluaa tulla käymään aitauksessa uroskoiran kanssa, on sekin sovittavissa.

– Minulle voi soittaa ja sopia ajankohdasta. Eihän me koko ajan täällä itse olla.

Sekarotuinen Emil omaa vahvan paimennusvietin ja seuraa Pekinä tunnettua isäntäänsä usein herkeämättä. Makkarakin toki koiraa saattaa kiinnostaa.
Sekarotuinen Emil omaa vahvan paimennusvietin ja seuraa Pekinä tunnettua isäntäänsä usein herkeämättä. Makkarakin toki koiraa saattaa kiinnostaa.
Kuva: Jussi Leinonen

Lumikenkäilemään kotiovelta

Pertti Kovala on asettunut synnyinseudulleen Nivankylään. Hän viihtyy luonnossa, joten jokivarren rauhaan laitetusta jalasmökistä on tullut vaivihkaa ykköskoti.

– On minulla kerrostaloasunto kaupungissa, mutta eihän Emilkään siellä viihtyisi, mies pohtii.

"On minulla kerrostaloasunto kaupungissa, mutta eihän Emilkään siellä viihtyisi."
Pertti "Peki" Kovala

Takanaan hänellä reilun vuosikymmenen ura eri puolilla Norjaa: kalatehtaalla, purku- ja rakennustyömailla – välillä autokorjaajana ja pizzanpaistajanakin.

Työnsarka alkoi 14-vuotiaana muutolla Nivankylästä kaupunkiin, jossa nuori mies teki parhaillaan kolmeakin työtä yhtä aikaa.

– Jaoin Lapin Kansaa, olin tarvikeliikkeessä töissä ja otinpa vielä urakaksi Arktikumin nurmetuksen, Kovala muistelee työntäyteisiä vuosia.

Nyt hän viihtyy ”kotimikkona”, eli lähimaastoissa liikkuen, rakennellen ja puuhastellen.

– Tuon kodan ajattelin purkaa pois ja laittaa tilalle jurtan, hän suunnittelee.

Sitä voisi vuokrata vaikkapa Levin-kävijöille, jotka kaipaavat koiran kanssa sopivaa yöpymispaikkaa.

Norvajärvelle ulottuvaan lähimetsäänsä Kovala on tutustunut etenkin lumikenkäillen Emil matkassa: viime talvena lumikenkäilykilometrejä karttui 200–300.

Vaikka Kovala ei tällä haavaa kaipaa suuremmin työelämään, voi hyvinkin olla, että Norja vielä kutsuu.

– Ehdin asua seitsemässä Norjan kunnassa, joten hieman se polttelee saada kymmenen täyteen, kielenkin taitava koiranomistaja sanoo.

Mikä?

Koirapuisto

1750 neliön aidattu alue Nivankylässä, Ounasjoen itäpuolella.

Verkkoaidan aukot ovat noin 10 x 25 sentin suuruisia, joten ei sovellu pienimmille koirille.

Käytöstä voi sopia soittamalla Pertti ”Peki” Kovalalle p. 040 722 4182.

Aitauksessa on tulistelupaikka ja puucee. Omat polttopuut mukaan.