Tällä viikolla on vietetty Sydänviikkoa teemalla "liikkuen hyvää sydämelle". Sydänviikko ja kesän lähestymisestä kertovien ”rantakuntoon” -mainosten innoittamana pohdin Lapissa asuvien elintapoja. Toivottavasti suurilta pettymyksiltä on dieettien ja suurien lupausten liikuntarääkkien kohdalla vältytty.
Elintavat ovat kuuden viikon vatsalihastreeniä laajempi asia. Ruokailutottumukset, liikunnan määrä ja suhtautuminen uneen ja stressiin muodostavat pohjan terveydelle ja toimintakyvylle. Tavat ja elintapoihin liittyvät asenteet, esimerkiksi suhtautuminen kasviksiin, juurtuvat varhain, mutta kuten kaikkia taitoja, voi elintapoja opetella läpi elämän.
Lapissa sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat edelleen harmittavan yleisiä. Terve Suomi -tutkimuksessa kohonneesta verenpaineesta tai verenpainetaudista on ilmoittanut useampi kuin joka kolmas vastaaja. Sepelvaltimotauti-indeksi on selvästi muuta maata korkeampi.
FinSoten 2020 tulosraporttia silmäillessä huomaa nopeasti, että esimerkiksi kasvisten, hedelmien ja marjojen syönnissä Lapissa on muuta maata huonommat tavat. Samoin on nikotiinituotteiden käytössä ja alkoholia liikaa käyttävien osalta. Liikkumisen suhteen Lapissa noin puolet liikkuu liian vähän terveysliikuntasuosituksiin nähden.
Tulevaisuuden toimintakykyisen väestön kannalta huolestuttavia ovat lapsia ja nuoria koskevat tulokset. Noin kahdella viidesosalla Lapin 8. -luokkalaisista on MOVE! -mittauksen mukaan ollut heikko fyysinen toimintakyky 2024. Niukasti hedelmiä, marjoja ja kasviksia syöviä oli Lapissa 2023 peräti 91,3 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista.
Monet kunnat tarjoavat nykyisin tukea hyvinvointiin. Samoin tekevät monet järjestöt. Tartutaan näihin tilaisuuksiin ja opitaan yhdessä hyviä elintapoja. Yksilöinä olemme muutakin kuin tilastot, mutta entä jos Lapissa asuisikin jonain päivänä Suomen parhaiten voivat ihmiset?