Epämääräistä lihanmyyntiä auton takakontista, alkuperäväärennöksiä, valvonnan välttelyä ja harhaanjohtavaa markkinointia – elintarvikerikosten kirjo on laaja. Viranomaisten tietoon tulee yhä enemmän laittomuuksia elintarvikeketjussa.
Eräs viime aikojen tapaus oli Etelä-Pohjanmaan hirvenlihavyyhti, jossa lihakauppias sai tuomion lihan alkuperän väärentämisestä. Käräjäoikeuden mukaan yritys muun muassa käsitteli ja myi ravintoloille sekä kaupoille tuhansia kiloja ulkomaista saksanhirveä kotimaisena riistalihana.
Käräjille on piakkoin määrä mennä myös lampaiden laittomiin teurastuksiin liittyvä juttu Pohjanmaalla. Noin 2 500 lampaan epäillään joutuneen teurastetuksi vuosina 2003–2020 niin, että verenlasku oli tehty ilman tainnutusta. Poliisi epäilee myös, että lihaa on myyty ilman valvontaa tai tarkastuksia.
Viime helmikuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tuomion aivan toisenlaisesta tapauksesta. Käännöstoimisto oli kääntänyt hygieniapassin testilomakkeen vieraille kielille ja merkinnyt niihin myös valmiit vastaukset. Toiminta oli jatkunut vuosina 2015–2018 Vantaalla.
– Ruokaturvallisuuden kannalta on vaarallista, jos elintarvikkeiden kanssa työskentelevällä henkilöllä ei ole ymmärrystä elintarvikehygieniasta, kommentoi johtava asiantuntija Minna Willman-Koistinen Ruokavirastosta.
Valvontaa vältellään
Kuluttajille elintarvikerikoksista tulevat usein mieleen alkuperäväärennökset, kun esimerkiksi ulkomaisia marjoja myydään kotimaisina. Suuri osa tapauksista liittyy kuitenkin toimimiseen valvonnan ulkopuolella, kun ei esimerkiksi tehdä ilmoitusta ravintolatoiminnan aloittamisesta tai laitostoimintaa harjoitetaan tiloissa, joilla ei ole laitoshyväksyntää.
Töitä valvontaviranomaisille teettävät myös terveysvaaraa aiheuttavat epähygieeniset olosuhteet, epämääräiset lihanmyynnit markettien pihoilla ja valvomaton torimyynti. Rikosten piiriin kuuluvat myös myynti väärillä väittämillä eli markkinointirikokset tai "virtuaalieläimet", joiden perusteella haetaan laittomia tuottajatukia eläimistä, joita ei ole olemassa.
– Euroopassa ihmisravinnoksi kelpaamattomien sairaiden tai lääkittyjen eläinten vieminen elintarvikeketjuun on suuri rikollinen bisnes. Myös Suomessa on ollut useita tapauksia, mutta toiminnan laajuutta ei ole pystytty selvittämään, Willman-Koistinen täydentää.
Tilannekuva kirkkaaksi
Elintarvikeketjun rikoksia on vaikea paljastaa, joten niitä pidetään tekijöilleen melko riskittöminä ja tuottoisina.
Nyt lainvastaista toimintaa on ryhdytty torjumaan tehostetusti Ruokaviraston, Tullin ja muiden viranomaisten yhteisvoimin. Viime vuonna perustetussa rikostorjuntatiimissä on koottu valtakunnallinen tilannekuva, jonka tarkoituksena on välittää valvojien tietoon ajankohtaisia ilmiöitä, rikosepäilyjä ja tietoa tekijöistä.
Ryhmä on kartoittanut rikosepäilyjä vuosilta 2018–2022, ja niitä on toistaiseksi tullut tietoon noin 300. Näistä lihan ja lihatuotteiden osuus on useampi kymmenen prosenttia.
Willman-Koistisen mukaan elintarvikerikoksia on vielä vähän verrattuna muuhun rikollisuuteen ja Suomessa ruokaturvallisuus on hyvä. Hän kuitenkin muistuttaa, että ruokaketjun rikokset voivat koskettaa jokaista kuluttajaa. Ruoan verkkokauppa lisää mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle. Euroopassa elintarvikerikollisuudessa liikkuu jo miljardeja euroja.
Elintarvikkeiden etämyynti verkossa on lisännyt mahdollisuuksia rikoksiin.
Määräysten vastaista toimintaa löytää netistä helposti, tietää johtava asiantuntija Sanna Välimäki Ruokavirastosta. Esimerkiksi harhaanjohtavat markkinointiväitteet ovat yleisiä.
– Totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia terveys- ja ravitsemusväitteitä löytyy monen yrityksen verkkosivuilla, jolloin markkinointirikoksen tunnusmerkistö täyttyy.
Kaikki eivät myöskään tiedä sitä, että elintarvikkeiden myynti verkkokaupassa edellyttää etämyyntitoiminnasta ilmoittamista kuntien elintarvikeviranomaiselle. Tietämättömyys voi olla aitoa tai tahallista, jos halutaan välttää valvontaa.
Ruoan myyntiä sosiaalisessa mediassa on vaikeampaa valvoa kuin perinteisissä kivijalkaliikkeissä. Suljettujen ryhmien ylläpitäjät voivat esimerkiksi estää viranomaisten pääsyn ryhmään.
Välimäen mukaan viranomainen ei vielä hyödynnä anonyymejä sometilejä valvonnassa siinä laajuudessa kuin olisi mahdollista, sillä lainsäädäntö ei aiemmin mahdollistanut tällaisten tilien käyttöä.
– Sen vuoksi voisi sanoa, että viranomainen on osaamisessa jäljessä sosiaalisen median valvonnan puolella.
Etämyynnin valvontaan kuuluu oleellisena osana todisteiden tallentaminen, sillä verkkosisältöihin tehdään usein muutoksia. Sen vuoksi todisteet olisi saatava nopeasti talteen.
– Elintarvikkeista vastuussa olevan tahon tunnistaminen voi olla haastavaa, vaikka yritysten pitäisi ilmoittaa tiedot myyntikanavallaan.
Lisäksi voi esiintyä epäselvyyttä siitä, kuinka ylipäätään lähteä jäljittämään laittomuuksia valtavassa virtuaalimaailmassa.
Ruokavirasto yhteistyökumppaneineen kuitenkin kehittää jatkuvasti etämyynnin valvontaa. Myös tekoälyn käyttöä on kokeiltu, tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan valvonnan ulkopuolella toimivia yrityksiä. Tekoälypohjaisten ratkaisujen odotetaan auttavan valvontatyötä tulevina vuosina.
