Seitsemän nuorisojärjestöä esittää kapea-alaiseen todellisuuskuvaan perustuvaa näkemystä eläkejärjestelmän uudistamisesta (Talouselämä 28.8.). Kuten järjestöt huomauttavat, eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa ennen kaikkea alhainen syntyvyys.
Ratkaisuna järjestöt ehdottavat varmuuden vuoksi kahta indeksileikkausta eläkkeisiin, määräaikaista indeksijäädytystä ja pysyvää indeksisäännön heikennystä. Työeläkeindeksi olisi jatkossa vain kuluttajahintojen muutokseen perustuva.
Työeläkejärjestelmämme perustuu ylisukupolviseen periaatteeseen, jossa eläkkeellä olevien eläkkeet maksetaan eläkerahastojen tuotolla ja työssä olevien eläkemaksuilla. Jokainen on järjestelmässä sekä maksajana että saajana.
Nuorisojärjestöt haluavat muuttaa tätä perusperiaatetta eläkkeellä olevien maksurasitusta vanhuutensa taloudellisesta turvasta kasvattaen. Järjestöjen mallista ei käy ilmi se, miten jo eläkkeellä olevat selviytyisivät eikä sitä, minkälainen kokonaisvaikutus ehdotuksella olisi kansatalouteen.
Ikääntyneet ovat ansainneet eläkkeensä työuran aikaisella ahkeroinnilla. Silti ikääntyneet eivät ole vauraita: neljäsosan bruttoeläke on alle 1 250 euroa kuukaudessa mediaanieläkkeen ollessa 1 736 euroa.
Sijoitusvarallisuutta omistavien osuus on viimeisen 20 vuoden aikana noin kaksinkertaistunut alimmissa, 0–24-vuotiaiden ikäluokissa. Ikääntyneiden aineellinen varallisuus ei katoa kansantaloudesta – se siirtyy taloutta ylläpitävään kulutukseen tai periytyy aikanaan edelleen.
Toisin kuin ikääntyneiden, nuorten on mahdollista yrittää ja säästää. Toisin kuin ikääntyneiden, heillä on mahdollisuus vaikuttaa ansiotasoonsa ja tulevaan eläketurvaansa. Syntyvyyden nousuun eivät eläkeläiset voi vaikuttaa.