Eläkkeisiin kohdistuva toinen perättäinen, palkankorotuksia suurempi indeksitarkistus ei ole peruste eläkkeiden verotuksen kiristämiselle.
Kolmasosalla bruttokuukausieläke jää alle 1 250 euroon mediaanieläkkeen ollessa 1 614 euroa. Suuri osa ikääntyneistä taiteilee niukan eläkkeen varassa kymmeniäkin vuosia vailla mahdollisuutta kohentaa tulotasoaan esimerkiksi työllistymisen kautta.
Työeläkeindeksi ei ole noussut huolen aiheeksi aiemmin, vaikka syytä olisi ollut. Pitemmällä aikavälillä palkat ovat nousseet merkittävästi eläkkeitä nopeammin. Siinä, missä työeläkeindeksi nousi 1995–2022 noin 57 prosenttia, ansiotasoindeksi nousi lähes 115 prosenttia. Reaalinen nousu palkoissa on ollut 38 prosenttia ja eläkkeissä vain yksi prosentti. Lisäksi eläkkeiden verotus on palkkatuloa kireämpää niissä tuloluokissa, joissa suuri osa suomalaisten eläkkeistä on.
Yli 3 000 euron bruttoeläkkeitä oli 2022 vain 10 prosenttia kaikista eläkkeistä. Kun suurien palkkatulojen verotus tulee jatkossa kevenemään, suurten eläkkeiden verotusta ei helpoteta. On myös muistettava, että indeksit nostavat eläkettä vasta takautuvasti ja sitä paremmin, mitä suurempi eläke on.
Tiedetään, että yhä useampi vanhuuseläkeläinen tekee töitä siksi, ettei eläke riitä omaan elämiseen. Eläkeliiton selvityksen mukaan 20 prosenttia vanhuuseläkeläisistä tekee töitä sen vuoksi, että he tukevat lapsiaan ja lapsenlapsiaan taloudellisesti.
Kirjoittaja toimii vanhusasiamiehenä Eläkeliitto ry:ssä.