Eksyminen tuntuu kauhealta. Se on kuin putoaisi mustaan kaivoon. Sydän lyö tyhjää, kämmenet hikoavat, mielen valtaa hätä.
Tunne on sama riippumatta siitä missä eksyy. Hukkaan voi joutua niin monessa paikassa: tutussa tai vieraassa kaupungissa, metsässä tai elämässä.
Eksyin lapsena tavarataloon ja luulin, etten koskaan enää tulisi näkemään äitiäni. Kauhuni oli niin syvä, ettei kaupan työntekijä saanut minusta irti edes nimeä.
Sitä tunnetta pahempi on ollut vain se, kun kadotin oman lapseni samanlaiseen jättikauppaan.