Eko­kuu­sen valinta on vai­keaa, mutta ei mah­do­ton­ta

Muovia vai puuta? Muovia, jos käyttöikä on vähintään kymmenen vuotta.

Muovikuusi vai aito metsästä kannettu – kumpi on ympäristöystävällisempi? Jokajouluiseksi vakiintuneeseen kysymykseen on hankala saada yksiselitteistä vastausta.

– Vertailu on työlästä, mutta ei mahdotonta. Se vaatii kuitenkin aina paljon taustatietoja, Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen kertoo.

Nissisen mukaan nyrkkisääntö on selvä: mitä lähempää joulukuusen saa, sen luontoystävällisempi se on.

Energiaa kuluu ja päästöjä syntyy sitä vähemmän, mitä lähempänä kuusen kasvupaikka on.

”Vertailu on työlästä, mutta ei mahdotonta. Se vaatii kuitenkin aina paljon taustatietoja.”
Jouni Nissinen
suojelupäällikkö

– Puhtaasti elinkaariarvioiden perusteella voidaan myös sanoa, että muovikuusi on ilmasto- ja materiaalitaseeltaan ympäristöystävällisempi kuin luonnonkuusi, jos muovikuusta käytetään vuosikymmen tai pidempään, Nissinen lisää.

Viime aikoina keskustelu on Nissisen mukaan kuitenkin kääntynyt yhä enemmän muovin asemaan tuotteissamme, mikä lisää ison miinuksen muovikuusen ympäristöystävällisyyteen.

– Toisaalta, jos muovikuusi kierrätetään asianmukaisesti, niin eipä siitä käytöstä poistamisen jälkeen paljon mikromuovia tai muutakaan muovia luontoon päädy – valmistusvaiheesta toisaalta emme voi paljon sanoa tässä suhteessa, sillä useimmiten muovikuuset valmistettaneen Aasiassa, Nissinen pohtii.

Metsästä tuodun kuusen ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa pitäisi tietää, miten kyseistä metsää on käsitelty.

– Metsätaloudessa käytetään yllättävän paljon lannoitteita, mikä vaikuttaa kuusen ekologiseen selkäreppuun aika paljon, Nissinen toteaa.

Lannoitteiden vaikutus pitäisi luonnollisesti osata arvioida myös joulukuusiviljelmiltä kaadetuista puista.

Hyvä vaihtoehto joulukuuseksi on latva- tai harvennuskuusi, jälleen mahdollisimman läheltä hankittuna.

Vielä luontoystävällisempi tapa on koristella oma pihakuusi, joka jatkaa kasvuaan joulun jälkeen. Tämä ei kuitenkaan kaikille korvaa sisään tuotavaa joulupuuta.

Uutuutena mainostetaan ruukkukuusta, jonka voi istuttaa myöhemmin pihalle omaksi hiilivarastoksi. Nissinen pitää ideaa lähtökohtaisesti hyvänä, vaikka kaikilla ei olekaan omaa pihaa, jolle joulukuusen voisi istuttaa.

–  Suosittelen kysymään, saisiko ruukkukuusen istuttaa taloyhtiön takapihalle, hän vinkkaa.

Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan suomalaiset hankkivat kotiinsa tänä jouluna kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa luonnonkuusta, joista miljoona tulee kotimaisilta kuusiviljelmiltä.

Omasta tai tuttavien metsistä haetaan noin 300 000 kuusta, ja reilut 150 000 kuusta tuodaan ulkomaisilta viljelmiltä. Tuontikuusia tulee Suomeen etenkin Tanskasta.

Joulun jälkeen kuusi ei kuulu sekajätteeseen, vaan se kannattaa hyödyntää energiana.

fakta

Joulukuusia 32 miljoonalla eurolla

Taloustutkimuksen vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan 54 prosenttia kotitalouksista hankki joulupuun. Sen lisäksi myös julkisiin tiloihin hankitaan joulukuusia.

Kasvatettujen kuusten osuus myynnistä on noussut nopeasti viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Kotimaisen joulupuumyynnin vuotuinen bruttoarvo on noin 32 miljoonaa euroa.

Neljä viidestä kuusesta ostetaan erilaisista myyntipisteistä ja arviolta 85 % on kasvatettu joulukuusiksi Suomessa.

Suomalaisten joulupuunkasvattajien kokonaismäärästä ei ole tilastoitua tietoa. Arvio on noin viisisataa.

Arviolta 80 % kasvatusmäärästä on suomalaista metsäkuusta.

Tämän lisäksi tuotetaan pieniä määriä serbiankuusta, mustakuusta, pihtoja ja okakuusta.

Lähde: Joulupuuseura ry.
Ilmoita asiavirheestä