– Se on perusteltu puheenvuoro. Näin varmasti yrityksissä tehdäänkin. Omistajat ja hallitus tapauskohtaisesti yrityksissä arvioivat osingon maksamista ja suuruutta. Luotan siihen, että yrityksissä on osaamista ja ymmärrystä siihen, mikä on yrityksen tilanne. Nyt on hyvä muistaa, että toimialoilla ja yrityksissä ennen koronaa ja koronan aikana tilanteet poikkeavat. Päätökset tehdään tietysti yritys yritykseltä.
– Haaste on myös yhtiökokousten pitäminen, kun kokoontumiset on kielletty. Julkisuudessa on ollut joitakin yhtiöitä, jotka luopuvat osinkojen maksamisesta, esimerkiksi Finnair. Perustelu on looginen yrityksen tilanteen takia ja siksi, että valtio on tukemassa yritystä.
– Sitä on mahdotonta ennustaa. On myös aloja, jotka pyörivät kovaa, mutta tietysti vähemmistö. Lomautettujen määrän raju kasvu on valitettavaa, mutta siihen tietysti työmarkkinaratkaisulla pyrittiin, että irtisanomisten sijaan lomautetaan, jotta olisi edellytyksiä koronan jälkeen tapahtuvaan nousuun. Tärkeä kysymys on, miten korona näkyy ja vaikuttaa teollisuudessa, viennissä ja palvelualoilla. Miten toimitusketjut menevät uusiksi ja miten siihen liittyvää kysyntää tulee.
– Niin oli silloin ja niin on nytkin, mutta ei meillä ole mitään koottua tietoa. Tiedän joitakin yrityksiä, joissa sellaisia ratkaisuja on tehty. Pitää muistaa, että niin osingot kuin tulospalkkiotkin on rakennettu niin, että kun syntyy tulosta, niin silloin sitä voidaan jakaa. Kun ei synny tulosta, niin ei synny palkkiota. Tulospalkkioiden osalta tämä tulee näkymään, ja myös osingoissa ensi keväänä. Näin varmasti oikein on.
– Me (EK) emme muodosta tämäntyyppisissä asioissa yhtenäistä linjaa. Emme edes yritä antaa ohjeita, se on yhtiöiden päätettävä. Uskon, että erilaisia ratkaisumalleja tästä tullaan kuulemaan ja näkemään. Tiedän, että keskustelua tästä käydään, mutta se on yhtiökohtaista.
Tähänastiset toimet ovat olleet oikeita ja olemme niitä kannattaneet ja esittäneet, mutta tarvitaan vielä lisää. Työmarkkinajärjestöjen ratkaisulla haettiin valmiutta reagoida tähän tilanteeseen, ja se paketti eteni nopeasti. Viime perjantain paketissa on hyvä muistaa, että avustusrahaa on vain parisataa miljoonaa, muu osa on lainaa, pääomittamista ja takausvaltuuksia. Päätös, joka koski Finnveraa ja pankkeja oli erittäin tärkeä, eli siinä haetaan akuuttiin kassakriisiin joutuneille yrityksille lääkettä järjestellä ja neuvotella uusista ehdoista. Tässä on kiire ja kyse ei voi olla viikkojen anomusprosessista.
Mahdollisuus siirtää veroja myöhemmäksi oli myös tärkeä ja perusteltu. Ely -keskusten kautta haettavalla rahoituksella haetaan apua kassojen tyhjentymiseen ja tähän puoleen odotetaan hallitukselta lisää toimia. Käytännössä siis suoraa yritystukea työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi.
Jos otetaan vertailuksi Ruotsi, niin siellä Svenskt Näringsliv ehdotti 18 miljardin euron pakettia, jossa olisi 10 miljardia euroa suoraa yritystukea. Tähän ne odotukset kohdistuvat, miten hallitus pystyy tässä etenemään.
Jo koronan aikana on jouduttu etsimään korvaavia ratkaisuja. Osassa yrityksiä mietitään asioita huoltovarmuuden näkökulmasta ja sitä, mitä tässä kriisissä tapahtui ja onko olemassa vaihtoehtoja. Varmasti tämä on mahdollisuus tuotannon tänne tuloon, mutta se edellyttää, että kustannustekijät ovat kunnossa. Tämä on myönteinen kirittäjä paikalliseen sopimiseen.
