Yrittäjyyttä kutsutaan Suomen talouden selkärangaksi. Silti keskustelu yrittäjyydestä maalaa usein kuvaa riskeistä, byrokratiasta ja epäonnistumisen uhasta.
Nuorten kohdalla tämä ristiriita on kohtalokas: kiinnostusta ja ideoita löytyy, mutta rohkeus hiipuu helposti, jos ilmapiiri ei tue kokeilemista. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään uutta yrittäjää.
Kulttuurissamme epäonnistumisia seurataan suurennuslasin alla ja konkursseja arvioidaan kuin urheilusuorituksia. Politiikassa sanat ja teot kulkevat eri tahtia. Juhlapuheissa yrittäjyyttä arvostetaan, mutta käytännössä huomio kiinnittyy esteisiin ja sääntöihin. Näin epäilyksen siemen kylvetään jo ennen kuin nuoren idea saa mahdollisuuden kehittyä.
Kansainvälinen GEM-vertailu osoittaa, että Suomessa epäonnistumisen pelko on keskimääräistä suurempaa ja kulttuuriset normit jarruttavat yrittäjyyttä. Toisaalta Nuorisobarometri ja Nuorten tulevaisuusraportti kertovat, että yrittäjyys kiinnostaa nuoria laajasti. Juuri siksi rohkaiseminen ja matalan kynnyksen mahdollisuudet ovat avainasemassa.
Suomen talous on ollut lähes 20 vuotta ilman kestävää kasvua, ja samaan aikaan työikäinen väestö vähenee. Jokainen nuori, joka saa mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä, on potentiaalinen tulevaisuuden työllistäjä. Epäonnistuminen ei ole este, vaan oppi, joka vie eteenpäin.
Esimerkiksi 4H-yrittäjyys tarjoaa nuorille turvallisen väylän testata omia ideoitaan. LUT-yliopiston tutkimusten mukaan pienimuotoinen yrittäminen vahvistaa nuorten yrittäjämäisiä taitoja ja itseluottamusta. Yrittäjyys on harjoitusalusta, jossa saa kokeilla ja kasvaa, ja jossa epäonnistuminen on osa oppimista.
Meillä ei ole varaa lannistaa yhtäkään uutta yrittäjää. Mitä enemmän Suomeen kasvaa yrittäviä nuoria, sitä varmemmin myös taloutemme löytää jälleen kasvun.