Ranua on teettänyt tuulivoimaohjelman, joka avulla pyritään ohjaamaan tuulivoima-alueiden kaavoitusta ja rakentamista. Ohjelma lähtee siitä olettamuksesta, että myllyalueelle ja sen vaikutuspiiriin ei ole vaihtoehtoista maankäytön kehittämisvaihtoa. Ohjelmassa ei arvioida maisemallisia ja muita taloudellisia arvoja.
Ranua olisi voinut edellyttää ohjelman laatijaa arvioimaan ympäristön ja rakennetun ympäristön sekä elinkeinojen taloudellisen arvon. Näin oltaisiin päästy nettohyötyyn verrattaessa tuulivoimaa mahdolliseen alueelle tulevaan lisäarvoon.
Ohjelma ei edellytä tuulivoimayrityksiä järjestämään alueen asukkaiden ja mökkiläisen keskuudessa äänestystä kaavasta, vaan tyytyy lausuntojen pyytämiseen. Ranua voisi olla edelläkävijä ja edellyttää neuvoa antavaa äänestystä esimerkiksi seitsemän kilometrin säteellä asuvien keskuudessa.
Ohjelma tunnustaa Simojärven erämaajärven luonteen ja rajaa myllyjen rakentamisen seitsemän kilometrin päähän järven rantaviivasta ja viiden kilometrin päähän kuntakeskuksesta ja taajamista. Epätasa-arvoisessa asemassa ovat haja-asutusalueen asukkaat, joille myllyt saa rakentaa kahden kilometrin etäisyydelle. Kuntalain mukaan asukkaita on kohdeltava tasa-arvoisesti. Valitusten myötä selviää, rikotaanko tässä lakia.
Ohjelmassa todetaan, että tuulivoimayhtiö voi kaavoituksen yhteydessä muuttaa jonkun asuinrakennuksen tai vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitusta. Jos näin toimitaan, yritystä ei velvoiteta korvaamaan kiinteistön omistajalle mitään, vaikka asunto todetaan käyttökelvottomaksi.
Ohjelmassa arvioida sitä, millainen kunnan kehitys olisi ilman tuulivoiman suurteollisuusalueita. Tähän voivat kuntalaiset sanoa mielipiteensä kuntavaaleissa.
Näen Ranuan tulevaisuuden parempana ilman yhtäkään maisemaa ja luontoa pilaavaa jättiläismyllyä. Jos emme arvosta asuinympäristöämme ja luonnon rauhaa, ei sitä tee kukaan muukaan. Ranua ja kuntalaiset tulevat hyvin toimeen ilman myllyjä. Tuulivoima ei muuttanut Posion kehitystä paremmaksi, eikä niin käy Ranuallakaan.