Hallitus suunnittelee kansalaisuuskoetta osaksi Suomen kansalaisuuden myöntämisprosessia. Koetta ei tule rakentaa tarpeettomasti byrokraattiseksi hidasteeksi, joka lisää kustannuksia ja vaikeuttaa kohtuuttomasti kansalaisuuden hakemista.
Hallitus on jo vaikeuttanut kansalaisuuden saamista pidentämällä asumisaikavaatimuksia, rajoittamalla ulkomailla työskentelyä ja tiukentamalla toimeentuloedellytyksiä. Kansalaisuuskoe ei saa aiheuttaa prosessiin uutta, keinotekoista pullonkaulaa.
Työryhmän esityksen mukaan kansalaisuuskokeeseen tulee voida valmistautua oppimateriaalin avulla, ja koekysymysten on perustuttava tähän materiaaliin. Onkin olennaista, ettei koe mittaa arvoja tai oletettua suomalaisuutta, vaan objektiivisesti opittavia asioita.
Jos koe toteutetaan, tulisi se olla mahdollista suorittaa suomeksi tai ruotsiksi, ja näin korvata sillä nykyinen kielikoe. Nyt kielikokeeseen pääseminen jo itsessään aiheuttaa viiveen monelle kansalaisuuden hakemiseen. Kysymysten on myös oltava sellaisia, että valtaosa nykyisistä Suomen kansalaisista suoriutuisi kokeesta ilman ongelmia.
Työryhmä arvioi, että vaikka kokeesta tehtäisiin osallistujalle maksullinen, kuluisi tähän silti veronmaksajien varoja. Vertailukohtana työryhmä esittää Opetushallituksen hallinnoiman, kielitaitoa mittaavan YKI-testin, jonka pelkät vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 2 miljoonan euron luokkaa.
On tietysti arvovalinta, käytetäänkö tiukkoina taloudellisina aikoina rahat tähän vai suunnattaisiinko ne esimerkiksi yritysten kipeästi tarvitsemien huippuosaajien maahantulon sujuvoittamiseen ja siten kasvun vauhdittamiseen.