Kolumni
Tilaajille

Ei kevät ja kär­pä­set vaan kiire ja kriisit

Kevät on monelle valmistuvalle nuorelle kiireen ja kriisien aikaa. Vaikka itse laitan lakin päähän ja saapastelen hakemaan ammattitodistusta vasta ensi syksynä, en voi olla ajattelematta ajan pelottavaa juoksua ja sitä miten suuri ja tuntematon maailma tässä iässä on. Olen monien ystävien kanssa taivastellut, miten hullulta tuntuu, että lukion kolme vuotta oli jo tässä, vaikka se vielä hetki sitten tuntui ikuisuudelta.

Kun on kahdeksantoistavuotisesta elämästään viettänyt kaksitoista tiukasti koulunpenkissä, samassa kaupungissa ja suunnilleen samojen ihmisten kanssa, herää välttämättä tarve oppia tuntemaan itsensä koulumaailman ulkopuolella. Millainen ihminen minä olen ihan vain itsenäni ilman, että menestykseni arvo määrittyy kokeilla ja kouluarvosanoilla? Millaisen arjen ja rutiinin rakentaisin ilman lukujärjestyksiä? Olenko oikeasti iltavirkku vai eivätkö aamukahdeksalta alkavat ruotsin tunnit vain sytytä?