Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Edus­kun­ta on korkein päät­tä­vä elin Suo­mes­sa – la­ki­asian­tun­ti­joil­la ei ole mitään valtaa edus­kun­nan pää­tök­siin.

Eduskuntatalo kuvattuna tänä kesänä.
Eduskuntatalo kuvattuna tänä kesänä.
Kuva: Aada Petäjä / Lehtikuva

Lakiasiantuntijoilla ei ole mitään valtaa eduskunnan päätöksiin. Se tekee Suomessa lakia säätävä elin - ei joku” asiantuntija”. Kun eduskunta säätää jonkin lain, niin oikeusoppineilla ei voi olla mitään valtaa kaataa sitä tai pullikoida demokraattisesti tehtyjä lakeja vastaan. Voihan sitä mielipiteitä olla, mutta asiantuntemuksen pitää muuttua lakien mukana. Myös kansainväliset sitoumukset voi eduskunta irtisanoa, jos ne ovat ristiriidassa kansallisen edun kanssa ja jopa vaarallisia suomalaisille. Niin se demokratia toimii.

Lausuntojen antajat eivät olleet "lakiasiantuntijoita", vaan pelkkiä oikeustieteen opettajia. Ne tekevät ratkaisunsa sekä lakitekstin, että lakiesityksen perustelujen nojalla. Yliopistojen opettajilla ei ole mitään muuta roolia kuin lakitekstien ja oikeuskäytännön opettaminen opiskelijoille. Eduskunnan useimmin käyttämät "asiantuntijat" eivät ole edes erityisen taitavia opettajia, vaan heidät kutsutaan kuultaviksi heidän tunnettujen poliittisten mielipiteidensä vuoksi.

"Eduskunnan on tulkittava asioita paljon laajemmin, myös yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta."

Esimerkiksi Vasemmistoliiton kansanedustajat haluavat aina Martin Scheininin lausunnon ja Vihreät Martti Koskenniemen. SDP puolestaan haluaa Veli-Pekka Viljasen lausunnon. Toisin sanoen tietyn puolueen kansanedustajat pyytävät lausunnon tietyltä opettajalta, jonka tietävät olevan puolueen kannattaja. Sen jälkeen poliitikot voivat väittää "asiantuntijan" olevan heidän kanssaan samaa mieltä.

Ongelma on, ettei perustuslakia tulkitsevilla professoreilla ja dosenteilla ole mitään vastuuta siitä, miten he tulkitsevat perustuslakia. Eduskunnan on tulkittava asioita paljon laajemmin, myös yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Sitä on demokratia.

Asiaa hämmennetään puhumalla ”lakitieteilijöistä”, vaikka kyseessä ovat oikeusoppineet. Useimmat heistä ovat vahvasti politisoituneita, joten lakitulkinta jää oikeuskanslerille. Oikeusoppineilla ei välttämättä ole tietoa kaikista niistä seikoista, jotka liittyvät Venäjän uhkaan. Tuntuu siltä, että eniten tästä laista kipuilevat suomalaiset toimittajat. Se kertonee siitä, että lopputulos ei ollut oman poliittisen näkemyksen mukainen.

Jorma TörmänenYlitornio