Kolumni

Eduskunnasta: Turbulenssia politiikassa

Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.
Kuva: Jussi Leinonen

Viimeisen viikon aikana eduskunnassa on riittänyt penkkipoliitikolle seuraamista. Perjantaina Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni antoi dramaattisen ilmoituksen ja kertoi jättävänsä valtiovarainministerin tehtävät koulutuskohun seurauksena. Nyt paikalle on jo ehätetty valitsemaan Matti Vanhanen.

Vaikka Vanhanen ihan kelpo mies onkin, niin luonnollisesti Lapin kannalta ainoan valtioneuvoston jäsenen paikan menettäminen oli menetys. Vaikka ministeri tasapuolisuuden nimissä tarkasteleekin koko Suomen kehitystä, ei Lapin asioiden hyvästä hallitsemisesta haittaakaan ole valtakunnan asioista hallituksen ytimessä neuvoteltaessa.

Ilma on sakeana haasteita. Koronakevät alkaa olla taakse jäänyttä elämää ja ihmisten perusoikeuksien rajoituksia on päästy osittain jo purkamaan, joskin joitain rajoituksia on vielä jäljellä. Ravintolat jatkavat aukioloaan rajoitetusti ja anniskelukin loppuu jo kello 22. Ravintoloiden istumapaikoista saa myös täyttää vain puolet.

Viikon loppupuolella näemme, aiheuttiko ravintoloiden aukaiseminen ja ihmisten kanssakäymisen lisääntyminen tautipiikin tilastoissa. Rajoitteiden tarpeellisuutta tarkastellaan uudelleen juhannuksen alla, ja olen toiveikas, että rajoituksista ravintoloiden osalta päästäisiin tuolloin viimein eroon kokonaan.

Myös rajaliikennettä ja sen aukaisemisen mahdollisuutta tarkastellaan kuluvalla viikolla. Olemassa olevat päätökset ovat rajojen sulkemisen osalta voimassa 14.6. saakka.

Korona on sysännyt paitsi Euroopan talouden myös valtion talouden ahdinkoon.

Euroopan taloudessa elpymistä käynnistetään massiivisen elpymisrahaston nojalla, joka on meillä eduskunnassa para-aikaa käsiteltävänä. Tämän elpymisvälineen kokoluokka on 750 miljardia euroa, josta 500 olisi tukea ja 250 miljardia euroa lainaa.

Suomen kannalta huolestuttavaa on välineen suuri koko ja myös lainaosuutta olisi saatava suuremmaksi tuen kustannuksella. Myös kysymys siitä, mihin rahat käytetään ja kohdennetaan, ei ole aivan vähäpätöinen merkitys Suomen kannalta.

Perustuslakivaliokunta tarkastelee asiaa eduskunnan budjettisuvereniteetin näkökulmasta eli elpymisrahaston hyväksyminen ei saa johtaa siihen, että Suomen oma kyky perustuslain mukaisista velvoitteista vaarantuu. Eduskunta on siis asiassa paljon vartijana.

Kotimaassa elvytystä tuetaan jättimäisellä 5,5 miljardin euron lisätalousarviolla, jota käsitellään tällä viikolla eduskunnassa. Lisätalousarvio oli lottopotti Meri-Lapin alueelle, sillä hallitus halusi varmistaa, että Metsä Groupin biotuotetehdasta koskeva investointi lähtisi liikkeelle ja myönsi tähän liittyvään infraan 156 miljoonan euron valtuuden. Tämän päätöksen myötä, monet jo ikuisuushankkeelta tuntuvat investoinnit, saavat vauhtia kuten Ajoksen väylän syventäminen 10:stä 12 metriin ja Tornio–Laurila radan sähköistäminen.

Vaikka hanke sijoittuu Meri-Lapin alueelle, on sillä hyvinvointia säteilevä vaikutus koko Lappiin. Tehdas työllistäisi suoraan noin 250 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan yhteensä noin 2 500 henkilöä, mikä tarkoittaisi 1 500 henkilön lisäystä nykytilanteeseen.

Tämä ei ole tärkeä investointi vain Lapille, vaan koko Suomelle ja lisäisi työvoiman kysyntää eri puolilta Lappia.