Suomen hallituksen ja eduskunnan valitsemaa koronastrategiaa tulee arvioida lääketieteellisin ja taloudellisin perustein, mutta myös juridisen kestävyyden kannalta.
Perustuslaki on perustuslaki ja siihen nojaavat kansalaisten perusoikeudet ovat voimassa myös poikkeusolojen aikana, jos muuta ei erikseen säädetä. Esimerkiksi oikeus liikkua ja hankkia elantonsa ovat niin vahvoja oikeuksia, että niitä tulee rajoittaa vain äärimmäisessä tilanteessa ja pakosta.
Pääministeri Marinin hallitus on kestänyt paineisessa tilanteessa. Vaikka ajoittain rima heilui, niin yleisarvosana nousee ainakin hyvään. Lopullinen arvio saadaan vasta aikojen päästä, kun päälle kaatuvat haasteet on saatu hallintaan ja loppulaskua haarukoidaan.
Monet ovat ihmetelleet, onko politiikka kadonnut politiikasta. Ei ole. Siellä se lymyää rakenteissa ja taustalla odottaakseen hetkeä, jolloin asiat voi sanoa julki. Säädyllisen suruajan jälkeen koittaa karu arki.
Korona-aikana leviää myös toisenlainen uhka. Se tulee Euroopan unionin sisältä. Ylevällä nimellä siunattu elpymisrahasto on muuntautumiskykyinen virus, joka saastuttaa koko järjestelmän, jos komission suunnitelmat toteutuvat.
Euroopan unioni aikoo ottaa yhteistä velkaa 750 miljardia euroa. Jättimäinen summa jaettaisiin edelleen jäsenmaille avustuksina ja avustusluonteisina, hyvin edullisina luottoina. Samalla Euroopan unioni kieltäisi kaikki aiemmat pyhät periaatteensa. Yhteisten velkojen ja varojen myötä EU:sta tulisi tulonsiirto- ja fiskaaliunioni. Se tarkoittaa liittovaltiota.
Naivismi ei ole aate vaikka sanasta ismi löytyykin. Kertaluontoisena avustuspakettina mainostettu elpymisrahasto muuttaisi EU:n luonnetta peruuttamattomalla tavalla. Kertaluonteisuus muuttuu pysyväksi jo yksin siitä syystä, että yhteinen velkavankeus ulottuu kymmenien vuosien päähän.
Veloille täytyy terveessä taloudessa löytyä aina vastine. Se on varat ja tässä tapauksessa myös verotusoikeus.
Lapsenuskossa ei kannata tuudittautua sen varaan, että nyt pelastetaan Euroopan kansat koronalta ja elvytetään pyyteettömästi taloutta.
Suuret EU:n jäsenmaat, etenkin Saksa ja Ranska, vahtivat aina etunsa. Niin ne tekivät Kreikka-tuesta päätettäessäkin.
En ole kansanedustajana hyväksynyt yhtään maakohtaista EU:n tukipakettia enkä jäsenmaiden itsenäisyyttä syöviä pysyviä rakenteita, kuten Euroopan vakausmekanismia. En aio jatkossakaan puolustaa sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat moraalikatoon ja kansallisesta päätäntävallasta luopumiseen.
Euroopan keskuspankin tyhjästä taseeseensa luoma raha on valtavan mittaluokan huijaus. Sen takuumiehinä seisovat EU:n jäsenmaat, Suomi muiden mukana. Niin kuin kaikessa taloudessa, laskujen maksun aika koittaa ennemmin tai myöhemmin.