Politiikassa kuluneen vuosikymmenen aikana nousussa ovat olleet populismi ja politiikan äärilaidat. Minulle äärilaitoina näyttäytyvät puolueista oikealla laidalla perussuomalaiset ja vasemmalla vihreät. Molemmat pärjäävät uhkakuvia maalaamalla, joskin ne uhkakuvat ovat toisistaan hyvinkin poikkeavia. Vihreiden uhkakuva on ilmastonmuutos ja perussuomalaisten maahanmuutto.
Oppiakseni jotain populismista luin Timo Soinin tuoreen kirjan. Lukukokemukseni jälkeenkään ei minusta populistia tullut, päinvastoin.
Vierastan ajatusta, että yhteisten asioiden hoidossa ja politiikkaan lähdön ainoana motiivina olisi kansan kannatuksen saaminen. Populisti ei tavoittele lopulta edes valtaa ja sitä kautta muutosta. Valtaan pääsyhän heikentää populistin, kuten Soinikin toteaa.
Minä tavoittelen valtaa, mutta en vallan itsensä takia, vaan sen takia, että voin olla yhtenä muiden kanssa muuttamassa maailmaa paremmaksi. Haluan rakentaa parempaa Suomea ja parempaa kotiseutua. Valta tuo mukanaan vastuun ja myös nöyryyden kansanvallan edessä.
Toinen asia, jota vierastan populismissa, on juurettomuus. Taustalla ei ole syvempiä poliittisia arvoja, joiden eteen taistellaan. Populistipuolueilla ei yleensä ole myöskään politiikkaohjelmia, vaan niissä toimitaan sen mukaan minkä kulloinkin ajatellaan olevan kansan syvien rivien kanta.
Vastaus kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin kaartuu lopulta yksittäisiin tunteita herättäviin asioihin kuten maahanmuuttoon. Kannatusta haetaan vastustamalla vallanpitäjiä ja ”eliittiä”, olkootpa he sitten poliitikkoja, virkamiehiä tai tiedemiehiä.
Kolmas syy miksi minusta ei tullut populistia, on se, että populistia ei kiinnosta totuus.
Oma ajatteluni lähtee siitä, että kaiken päätöksenteon tulisi perustua tosiasioille, kestäville laskelmille ja tieteellisille tutkimustuloksille. Niiden pohjalta tehdään sitten arvovalintoja. Epäkohtien tunnistamisen lisäksi tarvitaan kestäviä ratkaisuja.
Yhdessä asiassa meidän päättäjien on kuitenkin parannettava toimintaamme. Kansalaisten näkemyksiä on kuunneltava herkemmällä korvalla ja otettava ne huomioon. Yksi saamistani viesteistä koskee polttoaineen hintaa. Olemme tulleet nyt kipurajalle. Sovitun korotuksen lisäksi ei ole varaa enää yhtään kiristää polttoaineveroa! Päästöjen vähentäminen on tehtävä muulla tavalla!
Sekin on muuten tunnustettava, että sekä maahanmuuttoon että ilmastonmuutokseen liittyy kyllä ongelmia. Niiden takia ei kannata kuitenkaan ahdistua. Molempiin löytyy kestäviä ratkaisuja.
