Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Edus­kun­nan verk­ko­si­vui­hin koh­dis­tuu pal­ve­lun­es­to­hyök­käys

Eduskunta yrittää parhaillaan rajata hyökkäystä.

Helsinki

Eduskunnan ulkoisiin verkkosivuihin kohdistuu palvelunestohyökkäys, kertoo eduskunnan viestintä.

Verkkosivuja ei saanut ladattua auki ainakaan puoli kahden jälkeen iltapäivällä.

Eduskunta tekee viestinnän mukaan toimia hyökkäyksen rajaamiseksi yhdessä palveluntoimittajien ja kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ei osaa tässä vaiheessa sanoa STT:lle muuta kuin, että asiaa selvitetään. Paavola ei osannut myöskään arvioida, onko Suomen Nato-prosessilla jotain tekemistä asian kanssa. Hän vain sanoo, että ajallisesti se osuu yhteen.

– Voi olla muitakin syitä kuin tämä Nato. Se jää arvailuiden varaan, hän sanoo.

Eduskunnan tietohallintopäällikkö Ari Apilo sanoo, että asiaa ei tässä vaiheessa kommentoida enempään.

– Tiedotamme myöhemmin lisää, Apilo viestittää STT:lle.

Suomesta on tulossa tänään Naton jäsenmaa. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoitti iltapäivällä Suomen liittymisasiakirjan Suomen Nato-edustustolla Brysselissä. Asiakirjan talletustilaisuus on myöhemmin tänään Naton päämajalla, minkä jälkeen Suomi on Naton jäsen.

Kun Yhdysvallat ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, eduskuntaan kohdistui palvelunestohyökkäys

Eduskuntaan ja muihin valtion toimintoihin on aiemminkin kohdistunut palvelunestohyökkäyksiä.

Esimerkiksi elokuussa, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin, eduskunnan verkkosivuihin kohdistui palvelunestohyökkäys. Keskusrikospoliisi alkoi tutkia sitä rikosnimikkeellä tietojärjestelmän häirintä.

Poliisi kertoi tuolloin epäilevänsä, että eduskuntaan kohdistunut palvelunestohyökkäys toteutettiin kymmenistä IP-osoitteista ulkomailta.

Apilo sanoi tuolloin, että eduskunnan ja koko valtion tietohallinnon varautumiseen erilaisia kyberhyökkäyksiä vastaan on kiinnitetty enemmän huomiota sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan.

Kyberturvallisuuskeskus kertoi, että palvelunestohyökkäyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia ja ne ovat yleistyneet viime vuosina.

Apilo sanoi elokuussa, että eduskuntaa kohtaan kyberhyökkäyksiä ei kuitenkaan ole havaittu Venäjän sodan alettua normaalia enempää.

Viime vuoden huhtikuussa puolestaan kerrottiin palvelunestohyökkäyksestä ulko- ja puolustusministeriöiden verkkosivuille. Samana päivänä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle.

Haavisto sanoi tuolloin, ettei pidä "ajallisesti ihan sattumana" sitä, että hyökkäys tapahtui samana päivänä, kun Zelenskyi piti puheensa eduskunnalle.

Vuoden 2021 lopulla eduskunnan täysistunnon verkkolähetykseen tehtiin palvelunestohyökkäys. Hyökkäys tapahtui 28. joulukuuta, kun eduskunta äänestyksen jälkeen hyväksyi tartuntatautilakiin hoitajien rokotusvelvoitetta koskevan väliaikaisen muutoksen.

Palvelunestohyökkäys näkyi eduskunnan ulkopuolelle siten, että verkkolähetys oli hetkellisesti hidas tai katkesi kokonaan.