Vuoden vaihtuessa kuuntelin John Mearsheimerin katsausta maailman menosta.
Vuodesta 1991 alkanut, Yhdysvaltojen suvereenin hegemonian aika, yksinapaisen maailmanpolitiikan aikakausi (unipolar moment) on jäämässä lyhyeksi, se on siirtymässä historiaan. Yhtenä merkkinä tästä on se, että Argentiina, joka on koko 1900-luvun ollut yksi tiukimmin Yhdysvaltojen taloudelliseen ja sotilaalliseen valtapiiriin kytketyistä valtioista, on kaupankäynnissä irroittautumassa dollarikytköksestä.
Se, että Argentiina ja Venäjä käyttävät keskinäisessä kaupassa maksuvälineinä ruplia ja pesoja ei maailmankaupan mittakaavassa ole järisyttävä mullistus, mutta se on osa dedollarisaatiota. Tässä prosessissa dollarin asema maailmankaupan reservivaluuttana ja mm. öljykaupan maksuvälineenä, vuonna 1994 luotu niin sanottu Bretton Woods - järjestelmä, on murenemassa.
Vielä vuonna 1991 Muammar Gaddafin johtama Libyan hallinto oli mahdollista kaataa. Gaddafi ideoi koko Afrikan mantereelle omaa valuuttaa, joka olisi vahvistanut maanosan asemaa kansainvälisessä kaupassa.
Nyt tilanne on toisenlainen. Kiina ei ole Libya, Intia ei Libya. Eikä Venäjäkään ole Libya, vaikka siltä näyttäisi. Lähi-idän öljy valtiot, Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ovat kaupankäynnissään mm. Kiinan kanssa ottaneet dollarin rinnalle käyttöön kansalliset valuutat. Tätä maailmanpolitiikan päätrendiä eivät Trumpin bisnestaidot kykene pysäyttämään. Eikä Yhdysvaltojen sotilaalliset interventiot Venezuelan ja Nigerian kaltaisiin öljyvaltioihin aiheuta mitään muuta kuin sen, että Yhdysvallat sotkeutuu yhä syvemmälle konflikteihin ja sotiin.
Ukrainan sodan takia Venäjälle asetetut pakotteet ovat kiihdyttäneet dedollarisaatiota. Venäjä on onnistunut kiertämään pakotteita. Pakotteet ja Venäjän varojen jäädyttäminen ja hankkeet jäädytettyjen varojen käytöstä Ukrainan sotaponnistelujen tukemiseen ovat paljastaneet koko maailmalle, mikä riski sisältyy siihen, että taloudessa ja kaupankäynnissä on liian tiukasti kytköksissä ns. läntisen valtapiirin.
Iso pyörä on pyörähtämässä. Mearsheimer vertaa dedollarisaatiota siihen, kuinka Britannian punta menetti valta-asemansa ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Mearsheimer näkee nykytilanteessa myös yhtymäkohtia Neuvostoliiton hajoamiseen. Puoluevaltio romahti sillä se "ideologisoi" oman ja liittolaistensa talouden.
Nyt Yhdysvallat "aseistaa" dollaria, käyttää sitä häikäilemättömästi valta-asemansa pönkittämiseen mm. massiivisen pakotepolitiikan avulla. Ja mitä siitä seuraa. Hegemonia murtuu. Valta-asema rapautuu.