Työtaistelut: SAK ja jä­sen­lii­tot aloit­ta­vat po­liit­ti­set työ­tais­te­lu­toi­met ensi vii­kol­la – EK:n Hä­kä­mies toi­min­ta­päi­vis­tä: Ää­rim­mäi­sen huo­les­tut­ta­vaa

pääkirjoitus: Orpon hal­li­tuk­sen en­sim­mäi­nen bud­jet­ti jatkaa valtion vel­kaan­tu­mis­ta en­ti­seen tahtiin

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Dis­ney-prin­ses­sat ovat nyt ak­tii­vi­sia toi­mi­joi­ta, jotka eivät tar­vit­se miestä rin­nal­leen – "Me­nes­tys oli yl­lä­tys", sanoo Fro­zen-elo­ku­vien ohjaaja

Frozen 2:n tekijät kävivät Suomessakin hakemassa inspiraatiota.

– Tarinankerronnasta tulee kiinnostavampaa ja monisäikeisempää, kun ryhmässä vallitsee moninaisuus, sanoo Frozen 2 -elokuvan ohjaaja ja Disneyn animaatio-osaston luova johtaja Jennifer Lee.
– Tarinankerronnasta tulee kiinnostavampaa ja monisäikeisempää, kun ryhmässä vallitsee moninaisuus, sanoo Frozen 2 -elokuvan ohjaaja ja Disneyn animaatio-osaston luova johtaja Jennifer Lee.
Kuva: Matt Crossick

Vuonna 2013 valmistunut animaatioelokuva Frozen – huurteinen seikkailu pani Disneyn prinsessatarinoiden ajatusmaailmaa uusiksi. Sankaritar ei tarvinnut rinnalleen lopussa prinssiä. Prinssi nimittäin osoittautui ahneeksi kelmiksi.

Toisaalta teos antoi tilaa päähenkilöiden, sisarusten Elsan ja Annan, suhteelle ja erilaisille kasvutarinoille.

Frozenista tuli kaikki odotukset ylittänyt menestys. Yleisön rakkaus sen hahmoja ja lauluja kohtaan on säilynyt. Yli kymmenen miljardin euron arvoiseksi arvioitu Frozen-tuoteperhe on Disneyn vahvin uusi brändi 2010-luvulla.

– Menestys oli yllätys, jota yhä yritämme käsitellä, sanoo ohjaaja Jennifer Lee.

Suomen ensi-iltansa joulupäivänä saava Frozen 2 jatkaa tarinaa, jota alun perin inspiroi Hans Christian Andersenin satu Lumikuningatar. Yhä päähenkilöinä on kaksi vahvaa naista. Disney-prinsessojen joukossa he ovat ennennäkemättömän vahvoja esikuvia nuorille ihailijoilleen.

– Elsa ja Anna ovat sankarillisia, mutta haavoittuvaisia. He ovat kuin todellisia ihmisiä, Lee kuvailee.

Liian täydelliset hahmot olisivat tylsiä, hän toteaa.

– Naishahmoja on myös helpompi kritisoida ja ylianalysoida kuin miessankareita. Se voi tuntua kannanotolta, mutta tavoitteenamme on totuudellisuus.

Tasa-arvoa Disneyllä

Jennifer Leestä tuli viime vuonna Disneyn animaatio-osaston luova johtaja. Hän on keulakuva, jolta odotetaan sekä perinteiden säilyttämistä että edistyksellisyyttä.

On tosiasia, että naishahmojen vetämistä animaatioseikkailuista on tullut aina vain suositumpia. Frozen on kärkiesimerkki, mutta viime vuosina myös Vaiana ja Zoopolis menestyivät erinomaisesti. Tasa-arvoajattelu syntyy jo tekijäyhteisössä.

– Lahjakkuus ei katso sukupuolta tai rotua. Luomme työryhmiä, joissa on naisjohtajia, sillä se tarkoittaa myös, että naiset pääsevät paremmin ääneen, Lee kertoo.

Ensi vuoden suuressa Disney-animaatiossa sankaritar ja nimihahmo on lohikäärmettä etsivä soturi Raya. Tasa-arvoa tai feminismiä pelkäävien harmiksi on selvää, että valtavassa pörssiyrityksessä tällaisia päätöksiä ei tehdä ideologisesti. Kun maailma muuttuu, samalla muuttuvat tarinat.

– Tarinankerronnasta tulee kiinnostavampaa ja monisäikeisempää, kun ryhmässä vallitsee moninaisuus.

Suomen kosketus

Frozen 2:n miljöihin on haettu vaikutteita Suomesta, Islannista ja Norjasta, joissa luovan ryhmän kärkijoukko kävi matkailemassa.

– Suomen Lapin metsissä kävellessämme tuntui, että nämä paikat tosiaan ovat loihdittuja, kuvailee elokuvan toinen ohjaaja Chris Buck.

– Meille kerrottiin kivistä, joita sanottiin jättiläisten heittämiksi ja kuulimme tarinoita maan alla asuvista haltijoista.

Matkoista suodattui elokuvaan tutun näköisiä maisemia sekä saamelaiskulttuuria muistuttavia aineksia. Varsinaisia viittauksia Suomeen ei silti ole, ellei sellaiseksi lasketa jääjokea nimeltään Ahtohallan.

Tärkeää on myös musiikki. Annana kuullaan Saara Aaltoa ja Elsana Katja Sirkiää, joka esittää suurimman laulunumeron Tuntemattomaan. Se pyrkii olemaan samankaltainen voimaannuttamiskappale kuin ykkösosan Taakse jää.

Buck muistaa, kuinka juuri yleisön reaktio musiikkiin sai hänet oivaltamaan, että ykkösosasta tuli todellinen ilmiö.

– Jouluna 2013 alkoi tulla YouTube-videoita. Yhdysvaltojen laivaston baseball-joukkue esitti yhdessä biisiä Ovi nyt auki on. Silloin ymmärsin, missä mennään.

Kaikki ennätykset rikki
Kalle Kinnunen, STT

Viihdealan jättiyhtiö Disneyn markkinaosuus elokuvateattereissa on noussut ennätysmäisiin lukemiin. Pitkään Disneyllä oli Pohjois-Amerikassa vuodesta riippuen 10–17 prosentin osuus markkinoista, mutta viiden vuoden nousun huipentumana osuus on tänä vuonna lähes 40 prosenttia.

Mikäli nyt keskiviikkona ensi-iltaan tuleva uusi Star Wars: The Rise of Skywalker saavuttaa ennakoidun suosion, maailmanlaajuisesti seitsemän katsotuinta elokuvaa tänä vuonna ovat kaikki Disneyn.

Niihin on uuteenvuoteen mennessä myyty lippuja vähintään 11 miljardilla dollarilla eli noin 9,9 miljoonalla eurolla. Edellinen yhden yhtiön ennätys oli 7,6 miljardia dollaria eli 6,8 miljoonaa euroa, ja sen saavutti Disney kolme vuotta sitten.

Disneyn kasvua ovat siivittäneet yritysostot. Se osti supersankareistaan tunnetun Marvelin ja Star Warsin omistavan Lucasfilmin sekä viimeisimpänä perinteikkään kilpailijansa Fox-studion. Mikäli Foxin elokuvat lasketaan, Disneyn tämän vuoden lipunmyynti ylittää 12 miljardia dollaria eli noin 10,8 miljardia euroa.

Ykköselokuva on Avengers: Endgame. Supersankarispektaakkeli rikkoi Avatarin kymmenen vuoden takaiset ennätykset ja nousi kaikkien aikojen dollarimääräisesti menestyneimmäksi elokuvaksi. Vaikka lipunmyyntisaldo suhteutettaisiin inflaatioon, Endgame olisi edelleen ykkösenä yli 50 viimeisimmän vuoden elokuvista.

Suomessa vuoden 2019 katsotuin elokuva on Joker, joka ei ole Disneyn vaan Warner Brosin. Maailmanlaajuisesti se on jäämässä kahdeksannelle sijalle. Suomen kakkosena ja kolmantena ovat Avengers: Endgame ja Disneyn Leijonakuningas.