Avo­hak­kuu­ton met­sä­ta­lous sopii poh­joi­seen

"Avohakkuut heikentävät porojen laidunnusmahdollisuuksia"

Viisi ympäristöjärjestöä käynnisti toukokuussa kampanjan, jolla tavoitellaan valtion metsien avohakkuuttomuutta. Aloite keräsi kolmessa kuukaudessa vaaditun määrän allekirjoituksia eduskuntakäsittelyyn.

Aloite on nostanut keskusteluun nykyisen metsätalouden ongelmat luonnolle, ilmastolle ja ihmisille. Valtion metsistä iso osa on pohjoisessa, jossa avohakkuuttomalla metsätaloudella saavutettaisiin monia hyötyjä ja jonne jatkuva kasvatus soveltuisi hyvin. Kun tarkastellaan pelkästään puuntuotannosta saatavaa hyötyä, on jatkuvapeitteinen metsätalous useimmiten yhtä kannattavaa tai jopa kannattavampaa kuin avohakkuut. Kun lisäksi huomioi ilmastotavoitteet, mustikkasadon arvon ja hyödyt muille elinkeinoille, kuten matkailulle, tulee jatkuvasta kasvatuksesta sekä paikallisesti että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta huomattavasti kannattavampaa.

Professori Olli Tahvonen ehdotti taannoin, että pohjoisessa on luovuttava avohakkuista erityisesti ilmastosyistä. Pohjoisessa, jossa metsä kasvaa hitaasti, olisi erityisen järkevää hyödyntää metsiä pitkäaikaisena hiilivarastona.

Valtaosa valtion metsistä sijaitsee poronhoitoalueella. Avohakkuut heikentävät porojen laidunnusmahdollisuuksia. Erityisesti talviravintonaan porot käyttävät puussa riippuvia naavoja ja luppoja. Niiden kasvu on hidasta ja niitä löytyykin vasta varttuneista puista. Avohakkuun seurauksena poroille tärkeät puut katoavat alueelta vuosikymmeniksi. Avohakkuiden jälkeen kasvatettavat tiheät taimikot ja nuoret metsät ovat myös huonoja laidunnukseen. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa säästyy sekä maanpinnan jäkäläpeitettä että naava- ja luppopuita, eikä monotonisia tiheitä taimikoita synny lainkaan. Tärkeimmät talvilaidunalueet on jatkuvapeitteisessä metsätaloudessakin siirrettävä metsätalouden ulkopuolelle.

Pohjoisen metsiin kohdistuu juuri nyt valtavat paineet suunniteltujen puuta käyttävien suurten teollisuuslaitosten myötä. Eduskunnan tulee tarkastella asiaa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

Mennyt kuivaakin kuivempi hellekesä on osoitus siitä, että tulemme jatkossa Suomessakin kohtaamaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Monimuotoiset ja eri-ikäiset metsät sopeutuvat tasaikäisiä metsiä paremmin ilmastonmuutokseen. Metsät ovat oleellinen osa kamppailussamme ilmastonmuutosta vastaan.

suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto