Ennen Lapin hyvinvointialueen (Lapha) syntymää äitini sai hengityskoneeseen vaihdettua tarvittavat osat asioimalla Sodankylän Sopukassa. Uudet steriilit välineet sai ilmoittamalla nimensä ja sotunsa – helppoa ja mukavaa.
Nyt sama vastaanottovirkailija, joka vuosikaudet on ojentanut välineet, kertoo myötähäpeä kasvoillaan uuden toimintamallin. Annetaan paperi, jossa on soittoaika ja puhelinnumero. Välineiden tarve tulee ilmoittaa sinne. Sitten ne ilmestyvät Sopukan noutoautomaattiin, jossa niitä säilytetään kolme päivää.
Soittoaikana voi olla ruuhkaa. Muina aikoina vastaa automaatti, joka kertoo soittoajat. Ei hätä ole tämän näköinen, äiti. Olet hengittämättä seuraavaan soittoaikaan ja toivotaan, että tänään olemme kärjessä ja meille vastataan.
Paperissa on myös sähköpostiosoite, johon voi kirjoittaa tarpeensa. Avataan hotfemale.fi -sähköposti niin pääset asioimaan! Kirjoitan pyynnön sähköpostillani välttäen kiusausta kritisoida tätä turhuuden turhuutta. Kaksi tuntia myöhemmin tulee tekstiviesti, joka kertoo välineiden olevan Sopukan noutoautomaatissa.
Skenaario 1: Lapin keskussairaalasta välineet on noutanut pirun nopea wolt-kuski, joka polkenut hiki hatussa lentokentälle. Siellä välineet on annettu Lapin lennoston vastavalmistuneelle Hornet-pilotille. Hän on lentänyt Vuojärven hätälaskupaikalle, jossa on odottanut nopea ambulanssi, joka on kaahannut Sopukkaan. Ambulanssikuski on ojentanut välineet vastaanottovirkailijalle, joka on vienyt ne automaattiin.
Skenaario 2: Hengityskoneen välineet ovat olleet koko ajan Sopukassa, mutta Laphan synnyttyä asioista on tehty. On synnytetty välikäsiä ja työpaikkoja, joita ilman pärjättiin aiemmin.