Arvio: Star Wars -saagan vii­mei­nen yh­teen­ot­to lumoaa nos­tal­gial­la

Rey (Daisy Ridley, edessä) kohtaa menneisyytensä yhdeksänosaisen elokuvasarjan finaalissa.

Kuva: Lucasfilm Ltd.

Vuonna 1977 alkanut avaruuseepos saa nyt päätöksensä! No ei, tietenkään tuottoisaa brändiä ei lopeteta. Klassinen trilogia, pahamaineiset etko-osat ja tasoa petranneet jatko-osat saadaan silti aivan kunnialla pakettiin.

Ensimmäinen (tai neljäs, tai kuudes) jatko-osa The Force Awakens oli pikemminkin reboot kuin itsenäinen tarina. Saagan aloittaneen A New Hopen juonikuviot elvytettiin jotakuinkin sellaisinaan: oli arvaamattoman tärkeä aavikkoplaneetan orpo, tärkeää viestiä välittävä droidi ja kypäräpäinen mustakaapu.

Myös The Last Jedi kertasi Imperiumin vastaiskun kuvioita vanhan mestarin ja nuoren hätäilijän asetelmalla.

Finaalissa on erinomaista ainakin se, että tarina seisoo nyt tukevammin omilla jaloillaan, vaikka onkin toki täynnä kierrätyskamaa aiemmista elokuvista.

Sarjan vanhat hahmot palaavat kehiin – yllättävän monet ja yllättävän vanhat! Nostalgikkojen iloksi kierrellään myös tuttuja kulmia: Endoria, Tatooinea ja saaristoplaneetta Ahch-Toa.

Tasapaksun vauhdikkaaksi rytmitetty alku ei lupaa suuria, kun tiimi säntäilee videopelimäisesti rastilta seuraavalle ähkydramaattisen musiikin vauhdittamana.

Tarina alkaa saada ryhtiä talviplaneetalla, jonne sankarit saapuvat droidihakkeria etsimään. Tragiikkaa on enemmän ja huumoria vähemmän kuin edeltäjissä, mikä on vain hyvä juttu.

Pääosassa ovat efektien sijasta näyttelijät, etenkin Daisy Ridley ja Adam Driver valon ja pimeyden kahtaalle repiminä Voiman haltijoina. John Boyegan ja Oscar Isaacin sympaattinen jätkäkaksikko Finn ja Poe osoittautuu heteroksi, ja Anthony Daniels pääsee vielä kerran herkuttelemaan kroonisesti huolestuneen C-3PO:n roolilla.

Niihin efekteihinkin on saatu ajoittain tuoreita ideoita, ja muokkaamattomat luontonäkymät täydentävät mukavasti cgi-maisemia. Uudet jedijipot tarjoavat myös visuaalisia yllätyksiä.

Hassua kyllä, franchisen siirtyminen Disneyn omistukseen on taannut moninaisuuden näkyvyyden. Kapinallisissa on enemmän naisia ja monenvärisiä ihoja kuin koskaan.

The Rise of Skywalker on ennättänyt jakaa fanien ja kriitikoiden mielipiteitä yllättävän voimakkaasti. Itselleni se oli vallan onnistunut sekoitus uutta ja vanhaa, ja parasta Star Warsia pitkään aikaan.