Seiväshyppääjä Armand Duplantis kilpailee parisenkymmentä senttiä kilpailijoitaan korkeammalla. Lajin maailmanennätysmies ja tuore Tokion kisojen olympiavoittaja ei silti tunne liikkuvansa lähelläkään kykyjensä rajoja.
Duplantis erottuu muista varmalla tekniikalla ja varsinkin ylivertaisen nopealla vauhdinjuoksulla, joka kiidättää häntä yli kymmenen metriä sekunnissa.
Lajiaan ylivoimaisesti hallitseva urheilija tietää silti kehityskohteensa. Kysyttäessä hän ojentelee vastaukseksi käsivarsiaan, jotka eivät juuri pullistele lihaksista.
– Katso näitä. Voin hankkia lisää voimaa ja parantaa muutenkin fysiikkaani, myös nopeutta, Duplantis vakuuttaa.
– Voin kehittyä vielä kaikessa, sillä olen saanut vasta jäävuoren huipun esiin.
Se lupaa ankaria aikoja 21-vuotiaan ruotsalaishyppääjän kilpailijoille.
– Lopullinen tavoitteeni on kehittyä ja nousta ikiomaan sarjaani muiden yläpuolelle. Haluan jonain päivänä hypätä superkorkealle, Duplantis jatkaa.
Yhteinen vastustaja
Lafayettessa Louisianassa kolmevuotiaana seiväshypyn aloittanut Duplantis kertoo itsestään vankkumattomalla itseluottamuksella ja toisaalta hämmästyttävän vaatimattomasti.
– En erotu muista vain jonkin yhden ominaisuuteni ansiosta vaan sen takia, ettei minulla ole merkittäviä heikkouksia. Vähän lisää voimaa, nopeutta, räjähtävyyttä ja saan ponnistuspaikkaa edelleen hieman kauemmaksi kuopasta, Duplantis tarkentaa kehityspotentiaaliaan.
– Se mahdollistaa korkeamman otteen ja pidemmät seipäät.
Duplantis on pyrkinyt nuoresta asti kilpailemaan parhaassa mahdollisessa seurassa. Hänellä on hyvät välit muihin huippuhyppääjiin ja hän on kiitellyt vastustajia kehityksestään. Esimerkiksi Dohan 2019 MM-kisojen hopea motivoi hänet ME-hyppyihin seuraavalla hallikaudella.
– Kunnioitamme toisiamme, Duplantis sanoo muista huippuhyppääjistä.
– Jokainen meistä haluaa olla paras, mutta aivan ensisijaisesti me kilpailemme rimaa vastaan. Se yhdistää meitä.
Kruisaillen mestariksi
Läheisimmät välit Duplantiksella on edellisen ME-miehen, ranskalaisen Renaud Lavillenien kanssa, vaikka he ovat luonteeltaan erilaisia.
– Renaud on hullumpi kuin minä, todellinen hurjapää ja adrenaliiniaddikti, Duplantis todistaa.
– Hän ajelee moottoripyörillä ja on joskus jopa liian peloton. Minä vain hyppään kepillä korkealta, ja siinä kaikki. En esimerkiksi erityisesti pidä korkeista paikoista.
Seiväshypyssä on vaaransa varsinkin huippukorkeuksissa, mutta Duplantis hyppää pelotta.
– Ei hypyssä ennätä pelätä. Ja olen tehnyt sitä niin pienestä, että se on helppoa kuin polkupyöräily, Duplantis selittää.
– Parhaimmillaan keho ottaa yliotteen mielestä ja silloin hyppääminen on kuin kruisailisi autopilotti päällä. Minulla oli sellainen päivä, kun voitin 18-vuotiaana Euroopan mestaruuden Berliinissä. Tunne oli epätodellinen.