Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ark­tis­ta tietoa Rans­kas­ta asti

Arktisen alueen asiantuntijana on outoa lukea virheellisiä tietoja alueen yhteistyön kehittymisestä – ranskalaisen diplomaatti Ortollandin toimesta. Le Monde Diplomatiquessa julkaistu, Lapin Kansaan suomennettu juttu sisältää lukuisia virheellisiä käsityksiä (LK 18.10., "Ukraina heijastuu Arktikselle").

Kirjoittaja arvioi, että Yhdysvallat on vaikeuksissa, koska se ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen jäsen. Se ei pysty osallistumaan ”kilpajuoksuun arktisesta mannerjalustasta”.

Tosiasiassa kyse ei ole kilpajuoksusta, vaan pitkästä ja tylsästä oikeudellisesta menettelystä, jossa kaikki rantavaltiot ympäri maailman esittävät teknistieteellistä tietoa sopimuksessa perustetulle mannerjalustarajatoimikunnalle siitä, miten pitkälle niiden mannerjalusta ulottuu. Jäämerellä mannerjalustat ovat luontaisesti laajoja ja kaikki alueen rantavaltiot, paitsi Yhdysvallat, ovat jättäneet tietoa mannerjalustarajatoimikunnalle.

Arktinen neuvosto järjesti marraskuussa 2017 Arctic Spirit-konferenssin Rovaniemellä. Paikalla oli ulkoministeri Timo Soini, jonka vieressä istuvat Timo Koivurova (oik.) sekä Tiina Sanila-Aikio ja YK:n edustaja Olga Algajerova (vas.).
Arktinen neuvosto järjesti marraskuussa 2017 Arctic Spirit-konferenssin Rovaniemellä. Paikalla oli ulkoministeri Timo Soini, jonka vieressä istuvat Timo Koivurova (oik.) sekä Tiina Sanila-Aikio ja YK:n edustaja Olga Algajerova (vas.).
Kuva: Anssi Jokiranta

USA ei ole sopimuksen jäsen, mutta omaa kansainvälisen tapaoikeuden perusteella oikeuden laajennettuun mannerjalustaansa. Ortolland ei näytä olevan tästä tietoinen, vaan kokee, että Yhdysvallat on pulassa, kun ei pysty tekemään hakemusta mannerjalustarajatoimikunnalle. Näin ei ole. Yhdysvallat on myös oikeutettu mannerjalustaansa, vaikka tiettyjä käytännön ongelmia sille aiheutuu. Kaikki valtiot, myös Venäjä, hyväksyvät tämän.

Ortolland on kohtuullisen hyvin perillä Arktisen neuvoston tilasta. Tilanne ei silti siten kuin hänen lainaamansa pääministeri Jonas Gahr Store sanoo – ettei meidän kannata sulkea neuvoston ovia, koska jonain päivänä sitä voidaan taas tarvita. Neuvoston työryhmät ja niiden asiantuntijaryhmät ovat jo aloittaneet toimintansa. Olen itse sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen asioiden asiantuntijaryhmässä ja meillä on ollut jo monta online-kokousta.

Ortolland toteaa, että Arktinen neuvosto on saavuttanut myös edistystä, kun Jäämeren keskisen osan kalastuksen kieltävä sopimus saatiin neuvoteltua. Sopimuksella ei ollut, eikä ole mitään tekemistä neuvoston kanssa. Se oli oma, 2007 vähin erin kehittynyt prosessi, jota aluksi johtivat viisi arktista rantavaltiota, jotka viime vaiheissa kutsuivat neuvotteluihin myös muita valtioita ja EU:n.

En ollut tyytyväinen lukukokemukseeni, vaikka se Ranskasta asti välittyi lappilaiseen kotiini. Alueella on jo tarpeeksi haasteita ilman, että keksitään olemattomia ongelmia.

Timo Koivurovatutkimusprofessori, Arktinen keskus, Lapin yliopisto