Libanonissa oli sunnuntaina lokakuussa alkaneiden mielenosoitusten pahimmat mellakat kun turvallisuusjoukot ja mielenosoittajat ottivat yhteen maan parlamentin luona toisena iltana peräkkäin.
Kymmenet ihmiset loukkaantuivat ja kyynelkaasupilvet ympäröivät mellakoitsijoita.
Mellakoiden syynä on poliittisen eliitin korruptio ja maan pahin talouskriisi sitten vuosien 1975–1990 sisällissodan. Mielenosoituksiin on osallistunut ihmisiä kaikista uskontoryhmistä.
Mielenosoitukset pakottivat pitkäaikaisen pääministerin Saad al-Haririn eroamaan, mutta hän saattaa olla palaamassa uudelleen maan johtoon kun uutta hallitusta aletaan muodostaa. Uudesta pääministeristä päätetään torstaina.
Perustuslain mukaan Libanonin pääministerin on oltava sunnimuslimi, eikä näiden joukosta näytä löytyvän haastajaa Harirille.
"He ovat ryöstäneet tämän maan"
– Me emme lähde. He ovat ryöstäneet tämän maan. He saivat meidät tänne. Me haluamme oikeutemme, sanoi Reutersille Nadine Farhat, sunnuntaisessa mielenosoituksessa mukana ollut juristi.
Protestoijat haluaisivat muodostettavaksi riippumattomien asiantuntijoiden muodostaman hallituksen, joka ei pohjautuisi perustuslain määrittelemään jakoon eri uskontojen mukaan. He haluavat myös uudet parlamenttivaalit.
Libanonin siviilipuolustus -järjestö sanoi hoitaneensa mellakoiden yhteydessä 46 ihmisen vammoja. 14 oli joutunut sairaalaan.
Isot joukot miehiä ja naisia huusi "vallankumous, vallankumous" juostessaan suojaan turvallisuusjoukkojen ammuttua kyynelkaasua. Protestoijat olivat heitelleet poliisia ilotulitteilla ja kivillä.
Diala Haidar Amnesty Internationalista sanoi turvallisuusjoukkojen käyttäneen liiallista väkivaltaa pääosin rauhanomaisen protestin hajottamiseen.
– Se lähettää selvän viestin siitä, että turvallisuusjoukot ovat lain yläpuolella ja ne ryhtyvät mihin tahansa toimiin protestien lopettamiseksi, hän sanoi BBC:lle.
Virkaatekevä pääministeri Raya Haffar El Hassan vaati sunnuntaina tutkimusta mellakkapoliisin käyttämästä väkivallasta.
Protestien syynä ovat maan pysähtynyt talous, kohoavat hinnat, korkea työttömyys, julkisten palvelujen puute ja korruptio.
Maan perustuslain mukaan presidentin on aina oltava kristitty, parlamentin puhemiehen shiiamuslimi ja pääministerin sunnimuslimi.
Parlamentin paikat on jaettu tasan kristittyjen ja muslimien kesken. Maassa on kaikkiaan 18 tunnustettua uskonnollista yhteisöä, neljä islaminuskoista, 12 kristittyä sekä druusien ja juutalaisten yhteisöt.
"Tämä järjestelmä on selvästi lopussa"
– Tämä järjestelmä on selvästi lopussa, sanoi Al-Jazeeralle Sami Atallah, joka johtaa Libanonin politiikan tutkimuksen keskusta.
– Taloudellisesti ja poliittisesti tämä on hyvin selvästi aikakauden päätös. Meidän on kuitenkin tuotettava uusi: olemme jättäneet Libanon 2.0:n mutta meillä ei ole vielä Libanon 3.0:aa.
Atallahin mukaan Libanonin talouskriisi on selvin merkki poliittisen eliitin kykenemättömyydestä ja korruptiosta. Sisällissota päättyi jo 30 vuotta sitten, mutta edelleen peruspalvelujen kuten sähkön ja juomaveden saannissa on ongelmia.
Mielenosoitukset alkoivat lokakuussa kahdesta syystä. Ensin läntisillä vuorilla oli maastopaloja, joita ei pystytty saamaan kuriin. Sitten hallitus sääti uudet verot tupakalle, bensiinille ja WhattsAppin kaltaisille viestisovelluksille.
5,4 euron kuukausimaksu WhattsAppille sai libanonilaiset vihastumaan, ja aluksi muutama kymmenen ihmistä alkoi protestoida hallituksen rakennusten luona Beirutissa.
Hallitus perui suunnitellun veron, mutta tulppa oli auennut, ja libanonilaiset alkoivat vaatia joukolla laajempaa muutosta vuosia kertyneen tyytymättömyyden lietsomana.
Jo seuraavana päivänä kymmenet tuhannet ihmiset kaikista ryhmittymistä menivät kaduille vaatien Haririn hallituksen eroa.
Sen jälkeen protesteissa on ollut jopa miljoona ihmistä ja maa ajautui pysähdyksiin koulujen, kauppojen ja pankkien sulkeutuessa.