Rovaniemen kaupungilla on tiivis keskusta ja laaja maaseutuympäristö kymmenine kylineen. Kaupunki on kasvanut viime vuosina reippaasti ja tämän vuoksi kaupunki on panostanut rakentamisen edellytyksiin voimakkaasti.
– Asemakaavojen varantoa on vuosiksi eteenpäin ja tonttivarantoa noin vuoden tarve, kertoo Rovaniemen kaupungin teknisten palveluiden toimialajohtaja Martti Anttila.
Kaupungilla on lisäksi osayleiskaava-alueilla noin 20 avoinna olevaa rakennuspaikkaa. Näiden vähäisyys johtuu siitä, että kaupungilla on vähän maanomistusta kylien yleiskaava-alueilla.
Siksi kaupunki onkin laatinut taajaman ulkopuolelle palvelukyliin ja taajaman läheisyyteen osayleiskaavoja, joissa yksityisille maanomistajille on osoitettu runsaasti rakennuspaikkoja.
– Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä lähes 2000 rakennuspaikkaa on vailla rakentamista, sanoo Anttila.
Toisin kuin asemakaava-alueella, kaupungilla ei kuitenkaan ole yleiskaava-alueilla rakentamiskehotuksia tai pakkokeinoja, joilla saada rakentamista aikaan. ”Rakentaminen ei ole ajankohtaista” ja halu jättää rakennuspaikka sukulaisille tai tuleville sukupolville ilmenee Lapin AMK:ssa Jenni Nurmen tekemästä oppinäytetyöstä yleisimmäksi syyksi yksityisten maanomistajien rakennuspaikkojen runsaaseen rakentamattomuuteen.
Miten kaupunki voi sitten edistää yleiskaavojen yksityisten maanomistajien rakennuspaikkojen rakentamista?
Tällä hetkellä yksityisillä maanomistajilla on mahdollisuus markkinoida rakennuspaikkoja Rovaniemen kaupungin tonttipörssissä eli maanomistajat voivat ilmoittaa rakennuspaikkansa myyntiin ilmaiseksi. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa myös netin ja sosiaalisen median käyttö tulee lisääntymään.
– Kun netistä ja sosiaalisesta mediasta haetaan ja löydetään puoliso ja talo niin miksei myös tontti? haastaa Anttila.
Kaupunki aikoo hyödyntää myös perinteisiä tontti-iltoja vauhdittamaan tonttien myyntiä.
– Lähdemme liikkeelle Sinetästä huhtikuun loppupuolella, kertoo Rovaniemen kaupungin konserniasiamies Heli Välikangas.
Unelmien perinnekylä
Lehtojärvellä rakennuspaikkojen käyttöönotto on yhdistetty osaksi unelmaa perinnekylästä. Kylällä on nimittäin käynnistetty perinnekylä -hankkeen ideointi ja suunnittelutyö vuoden vaihteen jälkeen.
Hanke on konkreettinen esimerkki siitä, miten kylien vetovoimaisuutta voidaan kehittää; kaunis luonnonympäristö, kylän omat aktiviteetit ja sopiva etäisyys keskikaupungilta on saanut etenkin lapsiperheet kiinnostumaan perinnekylän mahdollisuuksista tarjota terveellinen ja turvallinen asuinympäristö.
Perinnekylän keskeisenä tavoitteena on elvyttää ja vaalia uhanalaiseksi käyvää peräpohjalaista talonrakennustapaa, jotta se säilyisi asuinkäytössä ja maisemakuvassa tulevillekin sukupolville. Kun rakennusryhmiä on useampia samalla alueella sopivasti sommiteltuna, muodostuu yhtenäinen kylämiljöö.
Kylien kuitukuume
Laadukkaiden ja nopeiden tietoverkkojen merkitys on kylien kehittymisen ja elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Pelkän mobiiliverkon varaan ei kylillä haluta jäädä ja siksi valokuitupohjaisten kyläverkkojen rakentamista on aloitettu kylien omaehtoisella työllä.
Leader Tunturi -Lappi ry:n hallinnoima ”Kuitua pohjoiseen” -tiedottamishanke on maaliskuusta 2016 lähtien järjestänyt kymmeniä kyläiltoja eri puolilla Lappia. Illoissa on kerrottu kuituverkkojen merkityksestä ja niiden toteuttamismalleista.
– Kun tiedon saamisen lisäksi kuituverkkojen rakentamiseen on tarjolla maaseuturahaston rahoitusta, voidaan innostuksen määrä kuvata sanalla kuitukuume, toteaa Kuitua pohjoiseen -hankkeen projektipäällikkö Seppo Alatörmänen.
Rovaniemellä ELY-keskuksen teemahakuun tarttui ensimmäisenä Rautiosaaren kylä, jonka hanke ja rahoitus saatiin vahvistettua 14.2.2017. Alueelle valmistumassa oleva osayleiskaavan muutos ja tänä vuonna rakennettava valokuituverkko tukevat toisiaan lisäten kylän vetovoimaisuutta. Kaavan muutos on myös tuomassa alueelle jopa 120 uutta rakennuspaikkaa, mikä helpottaa nykyistä kylän rakennuspaikkojen vajetta olennaisesti.
– Huippunopeat ja vakaat valokuitutekniikkaan perustuvat nettiyhteydet kylällä mahdollistavat myös vihdoin kunnolla etätöiden tekemisen ja lisäävät lisäksi mahdollisuuksia monimuotoiseen yritystoimintaan, kertoo kyläverkko-osuuskunnan puheenjohtaja, itsekin yrittäjänä toimiva, Antti Haukipuro.
Rovaniemen kylien kehittämissäätiön rahoitustuki kyläverkon verkkosuunnittelun rahoituksessa on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi.
– Todennäköisesti kyläverkkohankkeet olisivat voineet jäädä toteutumatta ilman tätä työkalua, toteaa Aimo Honkavuori.