Tähtijuttu: Kak­sois­mur­ha toi kyy­ne­leet lau­ta­mie­hen silmiin – min­kä­lais­ta on maal­lik­ko­tuo­ma­ri­na toi­mi­mi­nen?

Rakentaminen: Pel­ko­sen­nie­men koulu val­mis­tuu rii­tai­sis­sa tun­nel­mis­sa – pääu­ra­koit­si­ja: "En kom­men­toi"

Pääkirjoitus : Pe­rus­suo­ma­lai­set ei ole luo­pu­nut EU-ero­haa­veis­taan – se on yl­lät­tä­vää ti­lan­tees­sa, missä Suomen erosta hyö­tyi­si vain hyök­käys­so­taa käyvä Venäjä

Alueel­li­nen opin­to­lai­nan hyvitys tipahti pois edus­kun­taan vie­tä­vis­tä la­ki­hank­keis­ta - "To­del­la paha ta­ka­is­ku Itä-La­pil­le"

Kaikkiaan edistämättä jää kymmenen kiistaa aiheuttanutta lakihanketta - kaikkiaan jäljellä olevia lakihankkeita oli lähes sata.

Helsinki
Alueellisen opintolainahyvityksen tarkoituksena oli kokeilla sen vaikutusta alueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen.
Alueellisen opintolainahyvityksen tarkoituksena oli kokeilla sen vaikutusta alueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen.
Kuva: Jussi Leinonen

Hallitus pääsi täpärästi määräaikaan mennessä sopuun siitä, mitkä kiistanalaisista lakihankkeista etenevät tänään eduskuntaan ja mitkä jäävät edistämättä.

Hallitus on päättänyt olla edistämättä kymmentä suunniteltua lakihanketta. Pois tipahtaneiden lakihankkeiden joukossa on myös alueellinen opintolainan hyvitys.

Alueellista opintolainan hyvitystä oli tarkoitus kokeilla Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa, Lapista mukana olisi ollut Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Posio.

Itä-Lapin kuntayhtymä ilmaisi pettymyksensä opintolainahyvityksen kuoppaamisesta.

– On todella paha takaisku, että opintolainahyvitystä koskeva laki ei etene. Lain käsittely ja hyväksyminen olisi tuonut Itä-Lappiin ja koko Itä-Suomelle kipeästi tarvittavia resursseja uuden osaavan työvoiman saamiseen alueen yritysten ja paikkakuntien julkisten palveluiden tarpeisiin, johtaja Dina Solatie Itä- Lapin kuntayhtymästä toteaa.

Opintolainahyvityskokeilussa  alueelle muuttanut olisi voinut saada opintolainoistaan maksimissaan anteeksi 8800 euroa, mikäli olisi asunut paikkakunnalla riittävän pitkään.  paikkakunnalla asuttuaan.

Kokeilun kohteena olisivat olleet ensi vuonna korkeakoulusta valmistuvat, opintotukea saaneet henkilöt. Kela olisi valinnut satunnaisotannalla puolet kokeiluryhmästä ja toinen puoli olisi muodostanut verrokkiryhmän.

– Opintolainahyvityksen kokeiluesitys, antoi Itä-Suomen kunnille ja yrityksille uskoa oikeudenmukaisen ja järkevän pilottikokeilun toteutumisesta. Toisin kävi, harmittelee Itä-Lapin kuntayhtymän yhtymähallituksen pj., Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.

Parkkisen mukaan Itä-Lapin alueella on työvoimapula useilla ammatti- ja elinkeinoaloilla jo niin merkittävä, että se vaikeuttaa toimintaa ja kehittämistä.

– Itäisten alueiden elinvoimaa on oikeutettua vahvistaa erityistoimin nyt, kun pakotteiden ja kansainvälisten kriisien seurausten vuoksi alueella toimivat yritykset ja kunnat kokevat merkittäviä tulomenetyksiä, Parkkinen toteaa.

Alueellisen opintolainahyvityksen lisäksi  edistämättä jäävät  ruuhkamaksut, tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennys, arvonnousuvero ja ansiosidonnaisen euroistaminen.

Myös ammatillisten ja lukio-opintojen ristiinopiskelun helpottaminen ja taloudellisen työnantajan käsite eli niin sanottu työmatkavero karsiutuivat edistettävien hankkeiden listalta.

Kaikkiaan ratkottavana oli neuvottelujen loppuvaiheessa noin 14 hallituspuolueissa riitaa aiheuttanutta esitystä. Eli valtaosa niistä kaatui.

Lisäksi lainsäädäntösuunnitelmasta on poistettu seitsemän esitystä valmistelun keskeneräisyyden vuoksi tai eduskunnan työtaakan keventämiseksi.

On tavallista, että hallituskauden lopulla päätetään jättää osa suunnitteluista hankkeista toteuttamatta.

Valtioneuvoston istunnossa annettiin enemmistö vielä jäljellä olevista lakihankkeista eduskunnalle. Osa lakiesityksistä on saanut jatkoaikaa, esimerkiksi sellaiset, jotka ovat tulossa voimaan vasta ensi vuoden jälkeen. Jatkoaikaa saavat muun muassa hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvät muutokset, kuten yliopistosairaaloiden erillisrahoitus.

Valtioneuvoston yleisistunnossa annettiin tänään eduskunnalle kymmeniä lakiesityksiä, mukaan lukien saamelaiskäräjälaki, jota keskusta vastusti.

Eduskunnalle eteni myös ensi vuoden budjettia täydentävä talousarvio. Määrärahatarve kasvaa lähes 800 miljoonalla eurolla ja tuloarvioita korotetaan yhteensä lähes 600 miljoonalla eurolla.

Biopolttoaineen jakeluvelvoitetta korotetaan

Lakihankkeita on perannut niin kutsuttu varjoviisikko eli hallituksen sisäinen ministerityöryhmä. Sen tehtävä oli ruotia hallituskauden loppuvaiheen hankkeet siten, että keskeisimpien asioiden loppuun vieminen varmistetaan ja että eduskuntaan vietävien esitysten määrä pysyy sellaisena, että ne ehditään käsitellä.

Työryhmä aloitti työnsä 21. lokakuuta ja silloin antamatta oli vielä 97 hallituksen esitystä.

Varjoviisikko linjasi myös biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen korottamisesta ja siihen liittyvästä maatalouden kustannusten kompensoimisesta vuodesta 2026 alkaen.