Lapissa vain 41 prosenttia työikäisistä noudattaa terveellisiä elintapoja. Se on huolestuttava viesti alueelta, jossa jo pitkät välimatkat, harva asutus ja korkeammat sairastavuusluvut haastavat julkisia palveluita.
Alueen kunnista vain osa raportoi valtuustoilleen väestöryhmien välisistä terveyseroista. Näin kaikki luottamushenkilöt eivät saa tietoa tilanteesta, eivätkä voi asettaa tavoitteita tai seurata muutosta.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on paitsi inhimillisesti arvokasta myös taloudellisesti järkevää. Kun yhä useampi liikkuu riittävästi, syö terveellisesti ja välttää päihteitä, vähenevät sairauspoissaolot ja hoitokulut.
Kun ihmiset voivat huonosti, he eivät jaksa opiskella, tehdä töitä tai huolehtia läheisistään. Ja kun huonovointisuus kasaantuu, seuraukset näkyvät palvelukuormituksessa, syrjäytymisessä ja yhteiskunnallisissa kustannuksissa.
Lapin päättäjien, niin kunnissa kuin hyvinvointialueella, on tärkeä varmistaa, että hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen näkyvät vahvasti strategioissa ja niiden toimeenpanossa. Ennaltaehkäisevään työhön on perusteltua osoittaa riittävät resurssit, ja vaikuttavaa työtä on tarpeen tehdä yhdessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja yritysten kanssa.
Toimenpiteiden vaikutuksia eri väestöryhmiin on myös tärkeää seurata systemaattisesti, ja asukkaat on otettava mukaan palveluiden suunnitteluun.
Lapin tulevaisuus rakennetaan terveillä teoilla. On viisaampaa tukea ihmisiä ajoissa kuin korjata vahinkoja myöhemmin. Suomi liikkeelle ja Terveydeksi -ohjelmien toimilla tuetaan eri toimijoiden tekemää ennaltaehkäisevää työtä.